Pentujen salakuljetus on ainakin sadan miljoonan euron bisnes

Julkaistu Koiramme-lehdessä 4/2018:
Koirien salakuljettaminen maasta toiseen on yleistynyt Euroopassa tällä vuosikymmenellä lähes räjähdysmäisesti. Pentutehtaissa tuotettujen ns. pimeiden pentujen kasvattamisesta, kuljettamisesta maasta toiseen ja myynnistä on tullut kolmanneksi tuottavinta laitonta salakuljetusbisnestä huume- ja asekaupan jälkeen.

Kymmenen vuotta sitten dokumenttielokuva Sairaaksi jalostettu (Pedigree Dogs Exposed) sai aikaan myrskyn. Dokumentti näytti suurelle yleisölle, miten äärimmäisyyksiin viety jalostus oli tuottanut koirarotuihin elämänlaatua tai terveyttä heikentäviä piirteitä.

Dokumentti osoitti, miten sairauksia pyrittiin piilottelemaan ja vähättelemään. Epäeettisistä jalostusvalinnoista syytetyt kasvattajat puolustautuivat selittäen syitä tekojensa takana. Rotukoirien kasvattajien maine ryvettyi pahan kerran. Tämä ei kuitenkaan johtanut siihen, että rotukoirien kysyntä olisi romahtanut. Mutta siihen se myötävaikutti, että paperittomien koirien kauppa alkoi kukoistaa entistä paremmin.

Rekisteröidyistä rotukoirista oli monelle muodostunut mielikuva, että ne ovat pilalle jalostettuja ja turhan kalliitakin ihan vain kotikoiriksi. Mielenkiinto kääntyi rekisteröimättömien rotukoirien ja sekarotuisten suuntaan. Talouslama ruokki tätä kehitystä.

Sattumaa tai ei, näihin aikoihin alkoi kertyä enenevässä määrin tietoja koiranpentujen salakuljetuksista. Toiminta muuttui yhä systemaattisemmaksi ja laajemmaksi. Samanaikaisesti niin sanottujen käsilaukkukoirien suosiohuippu ohitettiin ja se näkyy myös rescuetarhoilla. Vuodesta 2013 on esimerkiksi Britanniassa omistajiensa hylkäämien kääpiökoirien määrä noussut 84 prosenttia. Muotivirtaukset näkyvät pentukaupassa. Minit ovat out, ruttukuonot ovat in. Vuonna 2016 Brittein saarille salakuljetetuista pennuista noin 70 prosenttia oli lyhytkuonoisiin rotuihin kuuluvia pentuja: mopseja, englanninbulldoggeja ja ranskanbulldoggeja. Pennut tulevat erityisesti Tshekistä, Puolasta, Romaniasta, Liettuasta ja Unkarista.

Säännöillä pyritään hillitsemään salakuljetusta

Joulukuussa 2014 Euroopan Unioni otti käyttöön lemmikkien matkustusta koskevan määräyksen 576/2013. Tämän määräyksen mukaan pennut voidaan rokottaa rabiesta vastaan 12-viikkoisina, ja sen jälkeen on odotettava 21 päivää, ennen kuin pentu voi matkustaa maasta toiseen.

Jäsenmaille kuitenkin jätettiin mahdollisuus itse päättää, sallivatko ne pennun maahantulon tuota ikärajaa aikaisemmin. Tämä voi sekoittaa ja hämätä monia, sillä joihinkin maihin et pääse alle 15-viikkoisen pennun kanssa, toisiin taas pääset. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun varaa pentua ulkomailta tai muutoin matkustaa nuoren koiran kanssa. Britannian ympäristöviranomainen Defra julkaisi lemmikkien omistajille tarkoitetun tiedotteen, missä lyhyesti kerrottiin muuttuneet osat laista. Ikärajaa perusteltiin sillä, että näin estetään hyvin nuorten koiranpentujen kuljetus maasta toiseen EU:n alueella.

Tämän jälkeen on Englannissa ehdotettu runsaasti uusia säännöksiä laittoman pentukaupan kitkemiseksi. Nämä esitetyt muutokset tulevat lainsäädännölliseen käsittelyyn tämän vuoden aikana. Defra esittää, että kaikille jotka kasvattavat ja myyvät koiria, tulisi määrätä pakollinen lisenssi. Myyntiluvan saaneet myyjät eivät saa välittää kahdeksaa viikkoa nuorempia kissan- tai koiranpentuja. Kaikkien pentujen tulee olla heidän itsensä kasvattamia, eli kolmannen osapuolen kasvattamia pentuja ei saisi ottaa myyntiin. 

Emän pitäisi olla pentujensa luona kun kauppaa tehdään. Ostajan tulee olla läsnä kauppaa tehdessä; tällä pyritään vähentämään tai estämään netin kautta käytävää kauppaa. Brexitin myötä maahantulosäännöt voivat muuttua tiukemmiksi myös maahantuotavien pentujen ikärajan suhteen. Ikärajaa on esitetty nostettavaksi kuuteen kuukauteen. On vielä täysin auki miten paljon Pets Travel Scheme tulee muuttamaan matkailijoiden mukana matkustavien lemmikkien kulkua.

Suomessa Kennelliitto ja monet muut järjestöt ovat vaatineet tulevaan uuteen eläinsuojelulakiin pakollista koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Nämä toimet kuivattaisivat pentutrokareiden markkinat täällä, mutta tällaiseen valtion rahat eivät kuulemma riitä.

Eläinkaupoissa myydään pentutehtaiden pentuja

Monessa maassa EU:n alueella on vielä sallittua myydä koiran- ja kissanpentuja eläinkaupoissa. Eläinkauppojen valvonta ja niitä koskevat säännökset vaihtelevat runsaasti maasta toiseen. Monissa maissa on kaupalla oltava jonkinlainen lisenssi tai myyntilupa, että se saa pitää pentuja esillä kaupassa ja myydä niitä.

Esimerkiksi Englannissa ja Belgiassa tämä myyntilupa kuitenkin sisältää valtavan porsaanreiän: se sallii myös muiden kasvattamien koirien myynnin. Myyntiluvan omistavilla kaupoilla voi olla pienimuotoista kasvatustoimintaa itsellään, mutta suuri osa myytävistä pennuista tulee pentutehtaista. Varmasti jokaisesta Euroopan maasta löytyy pentutehdastoimintaa myös omasta takaa.

Belgiassa on mahdollista saada lupa suurelle kasvattamolle, missä voi olla enimmillään 250 siitoskoiraa. Tällaisessa paikassa olot ovat vain marginaalisesti paremmat kuin epävirallisessa pentutehtaassa, vaikka kasvattamo on muodollisesti maatalousministeriön valvonnassa. Paikallinen pentutehtailu ei kuitenkaan riitä vastaamaan kysyntään.

Satojatuhansia pentuja salakuljetetaan

Läntiseen Eurooppaan tuodaan pentuja erityisesti Balkanin alueelta ja itäisestä Keski-Euroopasta.  Hollantiin salakuljetetaan vuosittain noin 50000–70000 koiranpentua. Belgiassa luku on samaa luokkaa. Irlannista Englantiin arvellaan saapuvan vähintään 30000 salakuljetettua pentua vuodessa.

Romaniasta tuoduista pennuista arviolta kymmenen prosenttia kuolee ensimmäisten kolmen viikon aikana saavuttuaan perille. Kansainvälinen Four Paws-järjestö teki vuonna 2013 ison tutkimuksen laitonta pentukauppaa koskien. Tarkoitus oli löytää suurimmat välittäjät, jotka eivät noudata eläinsuojelu- ja elävien eläinten kuljetuslakeja ja joiden toiminta on vaarallista tai haitallista pennuille. Kahdeksan kuukauden tutkimuksen aikana he kävivät 50:ssä paikassa.

Haastattelut, kerätyt dokumentit ja paikalla suoritetut tarkkailut paljastivat, että noin 30 kansainvälistä välittäjää on toiminnassa. Läpikulkumaana eri puolille Eurooppaa on usein Hollanti, sillä siellä eläinten kauppaa koskevat lait ovat väljempiä kuin naapurimaissa.  Pahamaineisimpina pimeiden pentujen lähtömaina mainitaan tässäkin raportissa erityisesti Tshekki, Puola, Romania, Liettua ja Unkari.

Näissä maissa eläinsuojelupuolella on pentutehtaisiin kohdistuvaa valvontaa tuskin lainkaan. Tuotantokustannukset ovat halvat ja kuljetuksia on helppoa ja edullista järjestää. Rokotustodistusten ja muiden dokumenttien väärennöspalvelu toimii myös tehokkaasti. Erityisesti tästä oli näyttöä Liettuan ja Unkarin osalta. Joskus Unkarissa laitettu mikrosiru poistetaan ja laitetaan uusi, hollantilainen siru tilalle. Silloin pennut ovat helpompia myydä ja niistä saa paremman hinnan. Sirua ei välttämättä ole koskaan laitettukaan pennun ihon alle. Se voi olla liimattu pennun pantaan tai ihoon. Sirun vaihtaminen käy siis hyvin helposti.

Niin tuottoisaa, että rikollisjärjestöt jo mukana

Four Paws International otti vuonna 2013 hintavertailukohteeksi Saksan ja Itävallan pentujen myyntihinnat. Kasvattajilta kysyttiin tarkkaan kaikki pentueen kulut, joista myyntihinta muodostuu. Saksassa rekisteröidyn pennun keskimääräinen hinta oli tuolloin noin 1000 euroa, Itävallassa noin 1200 euroa.

Slovakiassa pentuvälittäjältä ostettu, samanrotuinen pentu maksoi hieman yli 200 euroa, unkarilaisella torilla hinta oli noin 180 euroa. Jos asiakas on valmis tilaamaan suuremman määrän pentuja yhdellä kertaa, hinta laskee. Paljousalennusta annetaan tietenkin näistä tukkutuotteista. Jos Saksaan tilattiin 260 chihuahuapentua, niiden yhteishinta Unkarissa oli noin 48000 euroa. Hintaan sisältyivät pennun paperit (vaikkakin väärennetyt sellaiset) ja kuljetus Saksaan.

Saksassa ne myytiin kymmenkertaiseen hintaan. Kauppiaalle jäi valtavasta pentuerästä kaikkien kulujen jälkeen voittoa yli 200000 euroa. Ei siis ihme, että kaupankäynti houkuttelee yhä uusia yrittäjiä. Voitot ovat lähes huumekaupan luokkaa, kiinnijäämisriski on pienempi ja rikoksista langetetut tuomiot vähäisempiä.

Myös kansainväliset rikollisjärjestöt ovat kiinnostuneet pentukaupasta, ja ottaneet sen yhdeksi bisneskohteekseen. Laittomasta kaupankäynnistä koiranpentujen salakuljetus on kolmanneksi tuottoisinta, huumeiden ja aseiden viedessä kärkisijat.

Yli puolet salakuljetetuista pennuista sairaita

Hollannissa Brabantin alueella ovat eläinlääkärit tehneet aloitteen, millä vedotaan nimenomaan ostajiin: ”he haluavat Maseratin, mutta se saa maksaa vain Fiatin verran.” Pentukauppa on niin järjestäytynyttä, että eläinlääkärit puhuvat eläinmafiasta. Suurin osa eläinlääkäreistä ei halua esiintyä julkisuudessa omalla nimellään, sillä he pelkäävät koirakauppiaiden vastaiskua.

Italiassa vuonna 2008 tehty tutkimus eläinkuljetuksista paljasti, että vain noin 15 prosentilla kuljetuksista oli lailliset kuljetusdokumentit. 52 % pennuista todettiin sairaiksi. Yleisimpiä ongelmia olivat sisäloiset, parvo ja sieni-infektiot. Rabies eli vesikauhu on pelottava tauti, jota esiintyy edelleenkin noin 150 maassa. Rabies on ns. zoonoosi, eli tartuntatauti, joiden aiheuttajat voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä. Rabiesta on villieläimissä myös Euroopassa, mutta kotieläimissä havaitut tartunnat ovat olleet melko harvinaisia.

Belgia on ollut rabiesvapaa vuodesta 1966, mutta silloin tällöin on yksittäisiä tapauksia ilmennyt. Joka kerta on kyseessä ollut salakuljetettu koira. Vuosittain noin 60000 ihmistä kuolee rabiekseen. Viimeisin uhri manner-Euroopassa oli ranskalainen poika, joka kuoli lokakuussa 2016. Hän oli saanut koiranpureman lomamatkallaan Sri Lankassa. Rabieksen uhka on siis otettava vakavasti. Salakuljetetuilla pennuilla ei rabiesrokotusta ole.

Viime viikkoina on Suomessakin kohistu rescuekoirien mukana siirtyvistä ärhäkästi leviävistä sairauksista ja antibiooteille vastustuskykyisistä bakteerikannoista. Pimeiden pentujen mukana leviävät varmuudella myös tartuntataudit ja resistentit suolistobakteerit.

Verkkokauppa yleistyy ja on hankalaa valvoa

Pentujen myynti siirtyy yhä enemmän verkkoon. Monet eläinten välittäjät tarjoavat myös kotiinkuljetuspalveluita. Tällöin pentu valitaan internetissä olevan kuvan ja ehkä lyhyen, sanallisen kuvauksen jälkeen. Pentu nähdään ensimmäisen kerran silloin kun välittäjä soittaa ovikelloa.

Vuonna 2016 Englannin Kennelklubi järjesti kyselyn, jossa kysyttiin pennunostajien kokemuksia pennun hankinnasta internetissä olleen ilmoituksen perusteella. 37 prosenttia ostajista oli tehnyt ostopäätöksen hetken mielijohteesta. 60 % valitsi pennun pelkästään sen ulkonäön perusteella, ottamatta lainkaan selvää rodun ominaisuuksista. Impulsiivisesti hankittu koira päätyy helposti koiratarhalle jo ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Englantilainen eläinsuojelujärjestö RSPCA on saanut yhä raskaamman työtaakan salakuljetuspentujen myötä. Vuonna 2016 heille tuli puheluita 132 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. 87 % puheluista tuli ihmisiltä, jotka olivat ostaneet pennun verkkokaupasta.

Pentutrokarit ovat taitavia

Suomi on pentusalakuljetuksen eurooppalaisista valtavirroista sivussa. Suomeen salakuljetettuja pentuja tuodaan lähinnä itärajan takaa, Venäjältä ja etelästä Virosta. Tarkkoja lukuja on mahdotonta tietää. Arvio on noin 20 pentua viikossa, mikä tietää trokareille noin puolen miljoonan euron tuloja vuodessa.

Valvonnalla ei salakuljetusta pystytä pysäyttämään. EU:n sisäisessä liikenteessä on ihmisillä ja tavaroilla vapaa liikkuvuus. Rajatarkastuksia ei järjestetä säännöllisesti, vaan tehdään esimerkiksi tehovalvontaiskuja. Laittomasti maahan tuoduista koiranpennuista vain jäävuoren huippu jää kiinni. Valtaosa pääsee läpi. Aikanaan vasta eläinlääkärissä huomataan, että koiralta puuttuu tunnistesiru tai tarvittavia rokotuksia. Lemmikkipassi saattaa olla väärennetty. Helmikuun lopussa Suomessa todettiin penikkatauti Venäjältä tuodulla koiralla, joka oli lemmikkipassin mukaan rokotettu penikkatautia vastaan.

Aina ei ole helppoa tunnistaa, onko pentu oikeasti kotimaassa syntynyt vahinkopentu vai jostain muualta salakuljetettu pentutehtaan tuotos. Ammattimaiset pentutrokarit ovat tehneet työtään vuosia ja voivat esiintyä hyvin vakuuttavasti. Heillä löytyy selityksiä siihen, miksi pentu on myynnissä. He voivat kertoa löytäneensä sen pahvilaatikkoon hylättynä ja nyt vain etsivät sille hyvää kotia. He saattavat kertoa, että heidän koiransa oli saanut vahinkopentueen, tai että vanha äiti ei sitten jaksanutkaan hoitaa hänelle ostettua koiranpentua. Kaikkia pentuja ei myydä suoraan auton tavaratilasta, vaan trokarilla saattaa olla kaupankäyntiä varten vuokrattu asunto. Se voi näyttää tavalliselta kodilta, siellä on lasten leluja ja muita asumisen merkkejä, mutta pennun emää siellä ei ole.

Pentuilmoituksia selatessa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa siihen, myydäänkö samasta osoitteesta useiden eri rotujen pentuja, onko myyjällä prepaid-liittymä ja vaihtuuko samassa osoitteessa toimiva myyjä ilmoituksesta toiseen. Kömpelöllä suomenkielellä kirjoitettu ilmoitus voi paljastaa sen, että kirjoittaja on ulkomaalainen tai kääntämiseen on käytetty käännösohjelmaa. Ilmoitus voi kuulostaa suorastaan huvittavalta, kun rodun nimi käännetään kirjaimellisesti sana sanalta. Tällöin esimerkiksi ranskanbulldogista tulee ranskalainen härkäkoira.

Muutamissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa ilmoituksia seulotaan automaattisesti, kun etsitään laitonta toimintaa ja kaupankäyntiä. Silloin tietyt avainsanat aiheuttavat ilmoituksen jäämisen tietokoneohjelman haaviin. Tämän vuoksi ilmoittajat voivat tarkoituksella kirjoittaa rodun väärin, tavuttaa sanat väärin tai kirjoittaa ne toisella kielellä kuin mitä maassa yleisesti käytetään. Kun chihuahua kirjoitetaan siu hau hau, se ei välttämättä paljasta myyjän tietämättömyyttä rodun nimen oikeasta kirjoitusasusta, mutta se voi paljastaa, että yritetään tarkoituksella välttää tietokoneohjelmien avainsanoja.

Rekisteripaperien puutteen pitäisi aina herättää epäilyt

Rekisteripaperit kertovat pennusta paljon. Kun pentu on rekisteröity, voimme luottaa sen olevan rotua, mitä sen kerrotaan olevan. Asialliset kasvattajat noudattavat Kennelliiton ohjeita, hoitavat pennut rakkaudella eivätkä rasita narttua liian tiheillä pennutuksilla. Kaikille roduille tehdään myös terveystarkastuksia, ja vähintään tietyt kriteerit täyttävät pentueet pääsevät pentuvälityslistalle. Kasvattaja opastaa ostajaa valitsemaan sopivan pennun, ja tarjoaa tukea ja neuvoja jatkossakin.

Jos pennulla ei ole rekisteripapereita, on heti syytä esittää lisäkysymyksiä. Jos kyseessä on rotukoiran pentu, miksi sitä ei ole rekisteröity? Silloin on joko säästetty rahaa, vanhempien terveysvaatimukset eivät ole täyttyneet, nartulla on pennut joka juoksusta tai pentu ei ehkä olekaan aivan puhdasrotuinen. Jos pennun hinta on halpa, rekisteripapereita ei ole ja kaupat tehtäisiin puhelimitse tai internetin välityksellä, kannattaa asiaan suhtautua suurella epäilyksellä. Mitä todennäköisimmin kyseessä on edelleen myytävä halpatuontipentu.

“Emme tarvitse papereita, koska se on meille vain kotikoira”, kuulee joskus sanottavan. Tämä suhtautumistapa on omiaan varmistamaan julmuuden markkinoiden jatkumisen. Niin kauan kun ihmiset suostuvat ostamaan tehdastuotettuja pentuja halvalla, he ovat osallisena ketjua, joka ei koskaan katkea.

Ilmoituksen kuvassa oleva pentu on varmasti suloinen, niinhän pennut aina ovat. Näiden pentujen vanhemmat ovat niitä, jotka kärsivät koko elämänsä. Ne ovat osa liukuhihnatuotantoa, ne elävät kurjissa oloissa ilman asiallista hoitoa, ilman liikuntaa ja ilman rakkautta. Niiden kohtalo on sanoinkuvaamattoman kauhea. Sen vuoksi ei pidä ostaa huomattavan halpaa pentua. Ei edes säälistä, eikä edes pelastaakseen ainakin sitä yhtä. Jokainen myyty pentu varmistaa sen, että uusi tulee tilalle.

Kommentoi:

Koiramme