Unella on koirankin hyvinvointiin suuri vaikutus
Koiranpennut saattavat nukkua jopa 18–20 tuntia vuorokaudessa. Uni tehostaa koirillakin oppimista, myös lyhyet torkut virkistävät koiraa paljon. Jos unen määrä vähenee, myös oppiminen hidastuu ja tästä syystä on uni pennuille hyvin tärkeää. (Kuva: Taina Nygård )
Koirat tarvitsevat päivän aikana useita lyhyitä unia. Jo lyhyet torkut virkistävät sitä ja koirat vaipuvat nopeasti syvään uneen. Eniten koiran unirytmiin ja siihen, kuinka paljon unta se tarvitsee vaikuttaa sen ikä. Aikuinen koira nukkuu keskimäärin 8–16 tuntia päivässä, seniori 16–18 tuntia ja pieni pentu jopa 18–20 tuntia, mutta unen tarve on yksilöllistä. Koirilla unenpuutteen merkkejä voivat olla stressaantuneisuus ja tavallista herkempi reagointi ympäristön ärsykkeisiin. Unenaikaiset häiriöt voivat aiheuttaa koirille myös merkittäviä fysiologia ongelmia.
Aikuinen koira nukkuu iästä ja aktiivisuustasosta riippuen noin 8–16 tuntia vuorokaudessa. Pennut tarvitsevat enemmän unta, sillä unen aikana tapahtuu muun muassa aivojen kehittymistä. Pentukoiran unirytmi on usein aikuista koiraa epäsäännöllisempi. Ne nukkuvat yöllä usein aikuisia koiria vähemmän ja heräävät taajemmin, mutta tarvitsevat useammat nokoset päivän aikana.
Seniorikoiran yöuni on usein pirstaloituneempaa. Sen päivällä nukuttu uni on puolestaan syvempää kuin nuorella koiralla. Myös REM-unen eli vilkeunen määrä laskee ikääntymisen myötä. Ikääntyneillä koirilla voi esiintyä dementiaa, eli kognitiivista dysfunktiota. Tähän liittyy usein vuorokausirytmin muuttuminen: koira rupeaakin öisin touhuilemaan nukkumisen sijaan, ja uinumaan lisääntyvissä määrin päiväsaikaan.
Kesyyntyneellä koiralla on selkeä päiväaktiivinen vuorokausirytmi, jolloin valveillaoloaika painottuu päiväsaikaan ja nukkuminen yöhön. Vaikka yöllä nukuttu uni on tehokkaampaa, on iltapäivään ajoittuva päiväunijakso koiralle hyvin tärkeä. Siinä missä me ihmiset nukumme yleensä unemme yhdessä pitkässä jaksossa yöllä, koiran uni jakautuu useisiin pienempiin jaksoihin. Yksi näistä jaksoista on päiväuni.
Koiran unisykliin kuuluu perusunen (NREM) ja vilkeunen (REM) lisäksi myös uneliaisuusvaihe. Uneliaisuusvaihe on tyypillinen lihansyöjille ja puuttuu muun muassa ihmisiltä ja jyrsijöiltä. Sen aikana sivustaseuraajan ei ole helppo erottaa, onko koira unessa vai valveilla. Tästä syystä eri tutkimuksissa on esitetty eri arvioita koiran unen määrästä.
Kaikilla unen vaiheilla on paikkansa ja tehtävänsä. NREM-uni on tärkeää etenkin pitkäkestoiselle muistille, REM-uni puolestaan hermoston ja motoristen taitojen kehitykselle sekä tunteiden säätelylle. Iso osa unista nähdään REM-unen aikana.
Koirien unisykli on lyhyempi kuin meidän ihmisten ja kestää keskimäärin 20 minuuttia. Tämä mahdollistaa tehokkaan palautumisen. Jo puolen tunnin tehotorkut riittävät usein virkistämään koiran entiselleen pitkän ja vauhdikkaan päivän jälkeen.
Todennäköisesti koiratkin näkevät unia. Unien sisällöstä emme voi tietää, mutta REM-unen aikana koira purkaa ja prosessoi päivän aikana kokemiaan tapahtumia. Se voi heiluttaa tassujaan tai häntäänsä, sen silmäluomet voivat liikkua ja se saattaa haukahdella tai jopa murista unissaan. Tällainen käytös on täysin normaalia, ja unen aikainen lihasvelttous estää koiraa toimimasta uniensa mukaisesti.
Nukkuminen on koirallekin välttämätöntä. Nukkumisen aikana energian kulutus vähenee, aivot puhdistuvat kuona-aineista ja oppiminen sekä muistaminen tehostuvat. Uni vaikuttaa muun muassa elimistön puolustusjärjestelmään, hormonieritykseen, lämmönsäätelyyn ja aineenvaihduntaan. Nukkumisen aikana koira tallentaa opittuja asioita lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Uni tehostaa oppimista, ja tutkimuksissa koirat ovatkin pärjänneet paremmin erilaisissa oppimista mittaavissa testeissä nukuttuaan hyvin. Jos unen määrä vähenee, myös oppiminen hidastuu. Tästä syystä esimerkiksi pennulle uni on hyvin tärkeää.
Mikäli koira nukkuu liian vähän tai uni on huonolaatuista, se voi aiheuttaa monia ongelmia. Oppimisvaikeuksien lisäksi unen puute hankaloittaa koiran tunnesäätelyä, mikä voi johtaa reaktiiviseen käytökseen. Esimerkiksi jatkuvasta eroahdistuksesta kärsivä koira ei korkean stressitilan vuoksi pysty lepäämään ja palautumaan kunnolla yksin kotona ollessaan, mikä puolestaan voi lisätä ongelmia ja reaktiivista käytöstä.
Koiran uni voi antaa tietoa koiran terveydentilasta. Jos koira esimerkiksi nukkuu todella vähän, heräilee usein öisin ja on levoton, se saattaa olla stressaantunut tai kivulias. Kipu ja muut sairaudet voivat aiheuttaa toisaalta myös liiallista nukkumista. Näissä tapauksissa on parasta ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jotta fyysiset sairaudet, kuten aineenvaihdunnalliset ongelmat voidaan sulkea pois. Tylsistyminen ja virikkeiden puute voivat aiheuttaa myös liiallista nukkumista, mutta elimelliset ongelmat on ensin suljettava pois.
Univaje saattaa päästä yllättämään, jos koira ei saa tarpeeksi unta. Koirien unta tutkitaan parhaillaan Agrian rahoittamassa tutkimuksessa Helsingin Yliopistolla (2020–2024). Unenaikaisista hengityshäiriöistä koirilla on vain vähän tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa unihäiriöiden diagnosointimahdollisuuksia, saada lisätietoa unenaikaisten hengityshäiriöiden esiintymisestä ja mahdollisista hoitokeinoista sekä tutkia niiden yhteyttä elimistön hiljaiseen tulehdustilaan, jossa verenkiertoon eritetään jatkuvasti tulehdusvälittäjäaineita.
Kyselytutkimukseen on osallistunut lähes 500 koiraa, ja unimittauksiin noin sata koiraa. Ensimmäinen tutkimustuloksia käsittelevä artikkeli julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
Obstruktiivista eli ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvaa uniapneaa esiintyy erityisesti lyhytkuonoisilla ja -kalloisilla koiraroduilla, joilla on kuonon lyhyen muodon myötä luontainen alttius ylähengitysteiden ahtautumiselle.
– Koirien yleisin unihäiriö on obstruktiivinen uniapnea, jossa hengityksessä tapahtuu hengityskatkos eli apnea. Ilmavirran kulkeminen pysähtyy, koska ylemmät hengitystiet ahtautuvat nielun lihasten rentoutuessa. Toistuvat hengityskatkokset johtavat veren happipitoisuuden laskemiseen ja aiheuttavat unesta havahtumisen. Jatkuva öinen heräily tekee unesta katkonaista ja aiheuttaa usein voimakasta päiväväsymystä, kertoo eläinlääketieteen lisensiaatti ja väitöskirjatutkija Iida Niinikoski Helsingin yliopistolta.
Kaikilla lyhytkuonoisilla koirilla ei kuitenkaan esiinny uniapneaoireita. Toisaalta sairautta voi esiintyä myös roduilla, jotka eivät ole lyhytkuonoisia. Kallon ja kuonon muodon lisäksi koiran lihavuus altistaa voimakkaasti uniapnealle: ylimääräinen rasvakudos muun muassa ahtauttaa ylähengitysteitä ja painaa keuhkoja kasaan.
Ihmisillä obstruktiivinen uniapnea on liitetty hiljaisen tulehdustilan lisäksi muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, veren hyytymisongelmiin, korkeaan verenpaineeseen ja sokeritautiin.
– Koirilla on todettu myös nukahtelusairautta eli narkolepsia-katapleksiaa, jossa koira nukahtaa yllättäen ja nopeasti odottamattomissa tilanteissa. Jotkut koirat voivat kärsiä myös REM-unenaikaisesta käytöshäiriöstä, jossa koiran lihasvelttous vilkeunen aikana katoaa, ja koira käyttäytyy unensa mukaisesti. Molemmat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia sairauksia koirilla, sanoo Niinikoski.
Lähde: argia.fi
