Rohkea plottinajokoira ei karhujakaan säiky
Plotti on jalostettu lauma-ajuriksi, joten lähtökohtaisesti se tulee toimeen muiden koirien kanssa. Kotioloissa rotu on ystävällinen ja se sopii lapsiperheeseen. Metsällä siitä kuoriutuu sisukas, rohkea ja periksiantamaton saalistaja. (Kuva: Mika Mähönen)
Plottinajokoira on suurikokoinen ja kantavaääninen suurriistakoira, joka on kotioloissa lempeä perhekoira, mutta muuttuu periksiantamattomaksi ja kiihkeäksi saalistajaksi metsälle päästessään. Rotu on vielä melko tuntematon ja vähälukuinen kotimaansa ulkopuolella. Suomesta se on kuitenkin hankkinut jalansijan.
Ajavien koirien ryhmään kuuluva plottinajokoira on yhdysvaltalainen rotu, jonka esi-isät olivat saksalaisia villisikojen metsästykseen käytettyjä koiria. Rodun kantaisiä veivät mukanaan Yhdysvaltoihin Plottin veljekset. Tuolloin siellä ei ollut villisikoja, joten koiria alettiin käyttää karhun metsästykseen. Rotu pidettiin puhtaana vieraista vaikutteista vuosikymmenten ajan.
Vaikka plottinajokoira on Yhdysvalloissa metsästäjien suosiossa ja Pohjois-Carolinan osavaltiorotu, se on suurelle yleisölle edelleen melko tuntematon. American Kennel Club tunnusti rodun vasta vuonna 2008 ja Suomen Kennelliitto kaksi vuotta myöhemmin. FCI ei toistaiseksi ole hyväksynyt plottinajokoiraa.
Meillä rekisteröintimäärät ovat pysyneet maltillisina, viime vuoden lukema on 56. Käyttötarkoitus suurriistakoirana on monelle vieras ja yllättävä. Pentuja menee vain metsästäviin koteihin, rotu on haukkuherkkä ja ääni on kuuluva.
Plotti on jalostettu lauma-ajuriksi, joten se tulee toimeen muiden kanssa ainakin ulkosalla. Oma ruoka on tärkeä asia, joten sitä puolustetaan muilta lauman jäseniltä.
Rodussa näkyy jonkin verran linjajakoa sen mukaan, metsästetäänkö pien- vai suurriistaa. Ongelmana on se, että ajokokeet eivät vastaa rodun käyttötarkoitusta. Plottinajokoiralla on samat valioitumisehdot kuin suomenajokoiralla. Tämä tarkoittaa, että plotilla täytyisi ajattaa kokeet pienriistalla, mikä on rodun käyttötarkoituksen vastaista. Pyyntilupien saaminen ilveksen ja karhun ajoon on myös ongelma. Jos koealueella ei ole voimassa olevaa pyyntilupaa, ei kokeesta tule mitään. Myös suurriistavirka-aputoiminta eli SRVA vaatii erikoistilanteissa koirilta kokemusta ja omistajalta tietoa koiransa osaamistasosta oikeassa tilanteessa. Niitä pitäisi voida hankkia, toteaa rodun kasvattaja.
Rotumääritelmä kuvaa plottinajokoiraa huomiota herättävän väriseksi ja voimakkaaksi mutta sulavalinjaiseksi koiraksi. Uroksen ihannesäkäkorkeus on 51–63,5 senttiä, nartun 51–58. Pää on ryhdikkäästi pystyssä ja ilme on itsevarma. Huulet antavat kuonolle lähes neliömäisen vaikutelman. Korvat riippuvat kauniisti ja ne ovat keskipitkät.
Ylälinja laskee loivasti. Selkä on lihaksikas ja tasainen. Häntä kiinnittyy hieman selkälinjan alapuolelle ja on melko pitkä, korkea-asentoinen ja sapelimainen. Plottinajokoira liikkuu vaivattomasti. Turkki on ohut, joten pakkasella lenkkeillessä sekä metsästyspäivän jälkeen koiralla kannattaa käyttää loimea. Toivotuin väritys on brindle, mutta myös muita sallittuja värisävyjä on runsaasti.
Plottinajokoirasta on laaja rotuesittely Koiramme-lehden kesänumerossa 7–8/2023.
