Onko suolaus sittenkin syy tassukipuihin?
Helsingissä on tullut ilmi paljon koirien tassuongelmia viime vuosina, vaikka suolausta on käytetty samalla tavalla jo vuodesta 2015. Kadut on pidettävä turvallisina liikkua jalan tai pyörällä, mutta keinot ovat vähissä. Koiranomistajat toivovat suolaukselle löytyvän hyviä vaihtoehtoja. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Julkaistu Koiramme-lehdessä 12/2024:
Helsingissä on meneillään selvitys kolme vuotta jatkuneista koirien talvisista vaivoista.
Yli sata sähköpostivastausta sai Otto Meren vakuuttumaan, että koirien talviaikaisten tassukipujen syyt kantakaupungissa Helsingissä pitää selvittää perin pohjin. Epäily katujen suolauksen aiheuttamista vaivoista on saanut vahvistusta julkisuudessa kerrotuista tapauksista sekä omistakin kokemuksista.
Meri on ammatiltaan asianajaja ja myös kaupunginvaltuutettu (kok.). Hän istuu kaupunginympäristölautakunnassa ja päätyi tekemään valtuustoaloitteen helmikuussa 2024 saadakseen asiaan vauhtia. Aloitteen allekirjoitti 34 valtuutettua.
– Saamieni vastausten mukaan tassuvaivoja alkoi tulla esille kolmisen vuotta sitten varsinkin tietyillä alueilla kantakaupungissa ja erityisesti Lauttasaaressa. Sen verran laaja ongelma on, että jotain on vialla kunnossapitojärjestelmässä, Meri toteaa.
Hän on vakuuttunut, että iso vastausmäärä tarkoittaa ongelmasta kärsivän huomattavan suuren joukon koiranomistajia, koska koiria on paljon. Lisäksi koirien vaivoista, jotka näkyvät tassujen nosteluna, kieltäytymisenä kävellä ja ulinana, on ollut julkisuudessa juttuja. Vakaviakin tapauksia tiedetään.
Merellä on myös omakohtaista kokemusta. Hän asuu Kruununhaassa ja vie päivittäin perheen seitsemänvuotiasta cockerspanieli Mörköä lenkille muun muassa Katajanokan rantateille.
– Mörkö ei ole mikään arkajalka eikä reagoi kovaankaan pakkaseen tai lumeen, mutta niin vaan se kieltäytyi kävelemästä Katajanokanrantaan johtavan puusillan yli ja alkoi nostella tassuja, Meri kertoo viime talven kokemuksista.
”Martti ei sunostu kävelemään”
Yksi Otto Merelle viestiä lähettänyt on niin ikään Kruununhaassa asuva Maria Mattila. Hän on vakuuttunut suolauksen olevan syynä alueella yleisesti kerrottuun koirien tassukipuiluun. Mattilakin lenkittää koiraansa säännöllisesti Katajanokan puolella.
– Kolmen viime vuoden aikana on tapahtunut usein talvella, ettei Martti suostu tietyissä paikoissa kävelemään askeltakaan, Mattila kertoo nelivuotiaan welsh corgi cardiganin ongelmista.
Meren tavoin Mattila kertoo, ettei vastaavaa ongelmaa ole tullut vastaan muualla kuin kantakaupungissa. – Käymme talvisin usein pohjoisessa ja ulkoilut sujuvat aina ilman mitään pysähtelyä tai tassujen nostelua.
Ongelmasta käydään Mattilan ja Meren mukaan runsaasti keskustelua kaupunginosien omissa facebook-ryhmissä, koiranomistajien ryhmissä sekä vaihdetaan tietoa koirapuistoissa ja lenkillä tavatessa. Samalla jaetaan vinkkejä, miten selvitä vaivoista. Reaaliaikaiset viestit ongelmapaikoista ovat yleisiä.
– Tossujen tai kenkien käytöstä puhutaan, mutta ainakaan Martilla ne eivät pysy tassuissa ja lisäksi ovat liukkaat. Ainoa vaihtoehto on vaihtaa lenkkireitit sekä aina pyyhkiä tassut, kun tullaan sisälle, Maria Mattila valottaa arkea.
Marttia tai Mörköä ei ole tarvinnut viedä tassuvaivojen vuoksi eläinlääkäriin, mutta tällaisista tapauksista on kerrottu koiraryhmissä sekä lehdissä ja verkossa tehdyissä uutisissa esimerkiksi viime talvena.
Määrärahaa selvitystä varten
Aloitetta on käsitelty syksyllä kaupunginympäristölautakunnassa, jossa myös Otto Meri istuu. Aloite palautettiin lokakuussa uudelleen käsiteltäväksi. Jatkovalmistelussa selvitetään, millä tavalla kalsiumkloridia käytetään muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa ja sellaisilla Helsingissä sijaitsevilla alueilla, joiden talvikunnossapitoa hoitavat yksityiset toimijat.
Olennaista on selvittää kalsiumkloridin käyttöön liittyviä käytäntöjä ja keinoja luopua kalsiumkloridin käytöstä kokonaan tai merkittävästi vähentää sen käyttöä. Lisäksi selvitetään kalsiumkloridin käytön korvaamista muilla aineilla tai talvikunnossapitomenetelmillä.
Selvitystyö näyttää etenevän, sillä Helsingin ensi vuoden budjettiehdotus sisältää 200000 euron määrärahan suolausmenetelmien ja vaihtoehtojen tutkimiseen. Ylipäätään kaupunki on saamassa aiempaa suuremman budjetin katujen kunnossapitoon.
– Luotan siihen, että tuo määräraha menee budjettikokouksessa joulukuussa läpi. Se sisältyy valtuustoryhmien budjettisopuneuvotteluissa käytyihin kokonaisuuksiin, Meri sanoo.
Meri on kiinnostunut kuulemaan kommentteja muualta Suomesta mahdollisista vastaavista ongelmista. torjunnasta. Toistaiseksi hänellä ei ole tietoa tassuvaivoista kuin tietyiltä alueilta Helsingistä.
– Minusta olisi tärkeä teettää laajempi kysely kautta Helsingin ja tietoa myös muista kaupungeista, Meri sanoo ja kannustaa koiranomistajia omatoimisestikin kertomaan tilanteista eri puolilta Suomea.
Tarvitaan vaihtoehtoja
Otto Meri ja Maria Mattila tietävät, ettei nykyisen käytännön muuttaminen ole helppoa. Kyse on vakiintuneista tavoista ja tietenkin rahasta. Suolaus on edullinen tapa torjua liukkautta ja pitää kadut turvallisina kävellä. Molemmat viittaavat kuitenkin ympäristönsuojeluun sekä eläinsuojeluun.
– Pitää löytyä vaihtoehtoja. Suolauksessa käytetty kalsiumkloridiliuos on todettu muun muassa Yhdysvalloissa haitalliseksi ja nieltynä jopa hengenvaaralliseksi. Tukholmassa puolestaan ei tietojeni mukaan käytetä kalsiumkloridia kaduilla, vaan muita tiesuoloja, Meri sanoo.
– On erittäin hyvä, että asia on tullut esille ja että Otto tähän tarttui, Mattila kiittelee.
Mattila antaa kiitosta myös monen kruununhakalaisen taloyhtiön kiinteistöhuollosta vastaavalle yritykselle. Jo vuosia sitten suolan käytöstä annettiin sen verran palautetta, että nykyisin käytetään pääsääntöisesti vain sepeliä, jos on liukasta.
– Yritys on kaikkineen Kruununhaassa tunnettu koiraystävällisestä toiminnastaan. He järjestävät joka vuosi muun muassa tapahtuman koirapuistossa ja muutamassa puistossa on aina koirankakkapusseja ilmaiseksi saatavilla, Mattila kehuu.
Aina ei voi katsoa hintaa
Otto Meri korostaa, että kaikkien koirien on voitava ulkoilla myös talvisin ilman tällaista hankalaa ja tuskallista tassuvaivaa. Kantakaupungissa on paljon pieniä koiria ja juuri niistä monet ovat sääherkkiä. Sitä paitsi monet koirat nuolevat tassujaan ulkoilun jälkeen.
– Markkinoilla on uudempia, tosin nykyistä kalliimpia aineita. Aina ei kuitenkaan voi ensisijaisesti miettiä hintaa, ja olen iloinen, että nyt kaupunki on ymmärtänyt asian vakavuuden, Otto Meri sanoo.
Helsingissä kantakaupungin jalkakäytävien talvikunnossapito kuuluu huoltoyhtiölle, mutta ajoväylät ovat kaupungin vastuulla. Meri pitää tärkeänä, että kaupunki sekä yksityiset toimijat paneutuvat huoltoyritysten ja alihankkijoiden kunnossapitotapoihin. Suolaustavoillakin on eroa.
– Olen nähnyt, miten surutta kaduille on levitetty runsaasti suolaa, Otto Meri kertoo.
Myös muista kaupungeista kysytään
Helsingin budjettiin ehdotetun määrärahan turvin aiotaan selvittää korvaavia vaihtoehtoja kalsiumkloridiliuoksen käytölle. Samalla kerätään kokemuksia muista kaupungeista.
– Selvityksen tuloksen perusteella pilotoimme mahdollisia vaihtoehtoja. Tuo 200000 euroa asian tutkimiseen ja pilotointiin on positiivinen asia, kertoo Eveliina Niittyniemi Helsingin kaupunkiympäristön toimialayksiköstä.
Niittyniemi kertoo koiranomistajien antamia talvisuolaukseen liittyviä palautteita kertyneen 122 kappaletta huhtikuusta 2023 alkaen. – Palautteiden määrä aiheeseen liittyen ei ole erityisesti kasvanut. Yhteensä kunnossapitoyksikkö vastaanottaa 35000 palautetta vuosittain, Niittyniemi vastaa.
Kaupunkiympäristötoimialan Otto Meren aloitteeseen ja sen jatkokäsittelyyn antamien vastausten mukaan kalsiumkloridi ei ole ensisijainen liukkaudentorjuntamateriaali.
– Kalsiumkloridin käytön lopettaminen kokonaan johtaisi todennäköisesti talvipyöräilytavoitteista luopumiseen, terveyttä vaarantavan ilmanlaadun haitallisten vaikutusten lisääntymiseen, katupölyhiukkasten sekä Euroopan unionin ilmanlaatudirektiivin ylittymiseen, mahdollisesti liukkausonnettomuuksien kasvamiseen sekä merkittäviin lisäkustannuksiin, vastausta perustellaan.
Yhteenvetona todetaan, ettei kalsiumkloridiliuoksen käytöstä voida toistaiseksi luopua Helsingin kunnossapidossa. Kunnossapito sitoutuu kuitenkin seuraamaan kalsiumkloridin käyttöä ja ohjaamaan urakoitsijoita sen mahdollisimman tehokkaaseen ja optimoituun käyttöön.
– Samalla kunnossapito pyrkii aktiivisesti löytämään menetelmiä ja materiaaleja, jotka edistävät sekä ihmisten että eläinten, kuten koirien terveyttä ja hyvinvointia, vastauksessa lukee.
Suositus välttää ongelmareittejä
Tassuongelmista on puhuttu jo muutama vuosi ja kaupunki selvitellyt syitä. Kaupunki on kertonut, ettei lemmikkikoirien oireilun alkuperäksi ole pystytty todentamaan suolaa, jota käytetään teiden jään sulattamisessa.
– Helsinki tutki suolan koostumusta lemmikkien oireilun jälkeen. Kaupungin valvontaeläinlääkärit arvioivat, löytyisikö siitä selitys koirien ongelmiin. Mitään merkkiä siitä, että oireiden alkuperäinen syy olisi katusuola, ei kuitenkaan löytynyt, kaupunki on maininnut.
Samalla kuitenkin todettiin, että katusuolan, kovan pakkasen ja jään yhteisvaikutus voi saada aikaan kemiallisen reaktion. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus voisi siis kaupungin selvityksen mukaan saada koirien tassut kipeytymään, sillä suola ja jää voivat pudottaa jään lämpötilan selvästi pakkasen puolelle.
Lisäksi on todettu, että Helsingissä kalsiumkloridiliuosta, suolaa, saattaa päätyä koirien suuhun, jos ne nuolevat tassujaan käveltyään tehostetuilla pyöräteillä tai rinnalla kulkevalla jalankulkuväylällä. Näitä reittejä onkin kaupungin mukaan suositeltavaa välttää koiria ulkoiluttaessa.
