Selma-bretonin hämmästyttävä sankariteko
Nuori bretoni Yavanna’s Giselle, Selma, on yksi Kennelliiton tämänvuotisen Sankarikoira-tittelin saaneista 22 koirasta. Poliisin mielestä Selmaa kannattaisi kouluttaa pelastuskoiraksi. (Kuva: Birgit Halkio)
Julkaistu marraskuussa Koiramme-lehdessä 11/2023:
Bretoni Selma ei vuosi sitten totellut luoksetulokäskyjä – ja tuli viime tipassa pelastaneeksi metsään kadonneen ihmisen hengen. Selma sai vainun umpimetsässä, satojen metrien etäisyydeltä. Nyt nuori lintukoira on nimetty Sankarikoiraksi.
Aika tarkkaan vuosi sitten Selma, silloin reilun vuoden ikäinen bretoni Yavanna's Giselle, teki sellaisen urotyön tavallisella lenkillä, ettei omistaja Antti Suortti unohda sitä koskaan. Selman omatoimisuuden ansiosta Siilinjärvellä saatiin pelastettua umpimetsästä jo pari päivää kadoksissa ollut nainen, aivan viime hetkillä. Selma on yksi Suomen Kennelliiton myöntämän Sankarikoiran arvonimen tänä vuonna saaneista 22 koirasta.
Myöskään pelastetun omaiset eivät varmasti marraskuista päivää unohda. Kadonnutta oli jo etsitty laajalti ja myös löytöpaikan lähettyviltä, mutta pelastuskoiratkaan eivät olleet saaneet hänestä vainua. Alue on vaikeakulkuista metsää sivussa teistä ja lenkkipoluista.
Sitten oli paljon tuuria matkassa, kun Antti Suortti oli mökiltä palattuaan lähtenyt viemään kolmea koiraansa lenkille kodin lähellä olevalle isolle pelto- ja metsäalueelle, joka sijaitsee hieman katoamispaikan suunnalla. Koirat ovat kaikki bretoneita ja samasta kennelistä. Vanhimmat, Iiris ja Sofi, ovat jo 10- ja 14-vuotiaat. Selma oli tapahtuma-aikaan vasta reilun vuoden ikäinen.
– Olen treenannut usein tuolla pellolla hakuja Selmalle ja niin nytkin päätin tehdä muutaman kerran. Se teki kyllä työtä käskettyä, mutta halusi kuitenkin koko ajan mennä vain yhteen suuntaan. Otin sen kiinni ja jatkoin lenkkiä, mutta päästin hieman myöhemmin kulkemaan vapaana, Antti kertaa lenkin alkuvaiheita.
Hän on opettanut koirilleen luoksetulon varmaksi, ja lenkkeily on aina helppoa näiden kanssa. Selma oli kuitenkin huomaamatta irrottautunut omistajansa kontrollista ja lähtenyt omille teilleen.
– Huutelin sitä aikani, mutta se ei tullut takaisin. Sen sijaan alkoi kuulua haukkua, ehkä 200–300 metrin päästä. Ajattelin, että se on siellä kauriin tai jäniksen jäljillä. Haukku kuitenkin pysyi paikallaan ja tuumasin, että nyt on jotain muuta.
Suortti lähti toisten koiriensa kanssa ääntä kohti Selmaa samalla huudellen. Hän kertoo sen tulleenkin vauhdilla vastaan, pysähtyneen eteen, mutta lähteneen saman tien takaisin tulosuuntaansa ikään kuin lintukoira tiedottaessaan isännälle, että nyt pitäisi tulla.
Kasvot erottuivat ojan pohjalta
Isäntä uskoi koiraansa ja lähti Iiriksen ja Sofin kanssa pellolta metsään. Jonkin matkaa kuljettuaan hän näki Selman yhden ojan varrella. – Yllättäen hahmotin ojan pohjalta ihmisen kasvot. Menin katsomaan lähelle ja yritin herätellä häntä. Hän havahtui hiukan ja yritti puhua, mutta sanoista ei saanut selvää, Antti muistelee mieleen painuneita tapahtumia.
Suortti soitti hätäkeskukseen ja ambulanssi tuli noin kymmenen - viidentoista minuutin kuluttua tien varteen, minne oli löytöpaikalta lähes puoli kilometriä. – Kävin sitten opastamassa pelastajat paikalle. Onneksi apu pääsi perille ajoissa.
Tapahtumilla olisi voinut olla huono loppu, sillä hakuharjoittelun jälkeen Suortti olisi jatkanut lenkkiä pellolta toiseen suuntaan kuin nyt ja samalla kaukaa onnettomuuspaikan ohi ilman Selman selvää ilmoitusta, että metsässä on jotain poikkeavaa.
– Vanhemmat koirat Iiris ja Sofi eivät reagoineet lainkaan samalla tavalla, mutta Selma oli tarkkana. En tätä toisaalta ihmettele, sillä se on ollut pennusta saakka hyvin aktiivinen ja osoittanut kykyään lintumetsällä monta kertaa. Vaikka se on kiltti ja tottelevainen, sillä on vahva riistavietti ja se on määrätietoinen.
Selman määrätietoisuus saattoi olla Antin mukaan isoin tekijä siihen, että se ei uskonut luoksetulohuutoja, vaan meni sitkeästi hajun perässä. Antti kertoo Selman olevan myös huomattavan ihmisrakas koira, joka haluaa aina tervehtiä kaikkia.
Poliisilta kannustusta pelastuskoiraksi
Ajallisesti sankarityö tapahtui aivan viime hetkillä illan hämärtyessä. Oli ollut pakkasta ja nainen oli jo kriittisen huonossa kunnossa. Löytymistä seuraavana yönä alkoi pakastaa enemmän ja lunta satoi niin, että sitä oli maassa aamulla noin kymmenen senttiä.
Ihmishengen pelastaminen sai paljon kehuja ja huomiota osakseen. Kadonneen omaiset kävivät erikseen kiittämässä Selmaa ja toivat tälle ison ruokasäkin. He ovat toivoneet, ettei pelastetusta kerrota enempää julkisuudessa.
Selmasta saatetaan kuulla myöhemminkin, sillä niin suuren vaikutuksen tapahtuma-aikaan reilun vuoden ikäisen koiran suoritus teki paikallisiin pelastusviranomaisiin.
– Poliisista soitettiin vielä toisen kerran muutama päivä löytöpäivän jälkeen ja kehotettiin lähtemään mukaan vapaaehtoiseen pelastuskoiratoimintaan. Olen tästä kyllä kiinnostunut, mutta vielä on jonkin verran työtä linnunmetsästyksen peruskoulutuksessa, Antti Suortti kertoo.
Selman kanssa harrastetaan myös agilitya, kuten perheen muidenkin bretonien kanssa on harrastettu. Ohjaajana on Kaisa Suortti.
Sankarikoira-arvonimeä Selmalle haettiin paikallisen koirayhdistyksen kannustamana. Selma nähdään myös joulukuussa Helsingissä Koiramessuilla sankarikoirien palkitsemistilaisuudessa Kaisa ja Antti Suortin kanssa.
Antti Suortti pitää tottelevaisuutta ja varsinkin luoksetuloa yhtenä tärkeimmistä asioista lintukoiran alkukoulutuksessa. Onneksi Selma, bretoni Yavanna’s Giselle, piti päänsä ja juoksi pellolta kauas metsään, josta se löysi ja haukullaan ilmaisi pahoin kylmettyneen naisen aivan viime hetkillä. (Kuva: Birgit Halkio)
