Perhoskoira – sylillinen eleganssia ja energiaa
Perhoskoirat jaetaan kahdeksi roduksi. Tunnetummalla papillonilla korvat ovat pystyssä, phalènella ne riippuvat. Muilta osin rodut ovat samanlaisia. Papillon ja phalène ovat ranskalais-belgialaisia rotuja, jotka kuuluvat seurakoirien ysiryhmään ja tunnetaan yleisesti nimityksellä perhoskoirat.
Rodun alkuperäinen kantamuoto on phalène. Ranskan kennelklubi rekisteröi ensimmäisen papillonin vuonna 1919. Suomeen rotu saapui vuonna 1961. Phalènet tulivat Suomeen myöhemmin, vasta 1990-luvulla.
Roduista yleisempi on papillon. Vuonna 2021 niitä rekisteröitiin 236, phalèneja 63. Viiden vuoden ajan on ollut meneillään risteytyskokeilu, jonka aikana muunnoksia on saanut risteyttää vapaasti.
Perhoskoirat ovat helppoja koulutettavia ja sopivat ensikoiraksi ja kerrostaloon. Rodussa esiintyy valitettavasti myös vihaisia yksilöitä. Pienikin koira tarvitsee säännöt ja tapakasvatusta, muuten se ottaa johtajan roolin ja voi olla hankala käsitellä. Esimerkiksi koiran äänenkäyttöön tulee puuttua ajoissa. Pienen koiran paras puolustus on ääni ja perhoskoira ei arkaile sen käytössä. Yksi huono puoli on urosten merkkailutaipumus.
Papillonilla ja phalènella on yhteinen rotumääritelmä ja koira on korvien asennon perusteella mahdollista vaihtaa toiseen rotuun koiranäyttelyssä. Ne ovat tyylikkäitä, pieniä, pitkäkarvaisia ja rakenteeltaan normaaleja ja sopusuhtaisia. Olemus on eloisa, viehkeä ja vahva ja liikkeet ylpeät, vapaat, luontevat ja tyylikkäät. Säkäkorkeus on noin 28 senttiä ja vähimmäispaino 1,5 kiloa.
Phalènen riippuvat korvat ovat sijoittuneet korkealle. Korvia verhoaa pitkä laineikas karva, joka antaa koiralle soman ulkonäön. Pystykorvaisen papillonin korvat ovat kiinnittyneet korkealle, korvalehti on hyvin avoin ja korvat ovat vinoasentoiset. Sekamuotoiset puolipystyt korvat ovat vakava virhe.
Pohjavillaton karvapeite on runsas, kiiltävä ja suora tai laineikas, muttei kihara. Hyväkuntoinen turkki on sään kohdalta 7,5-senttistä ja hännän hapsuissa 15-senttistä. Turkki on helppohoitoinen eikä sitä kuulu trimmata.
Rotu on Pevisassa silmien ja polvien osalta. Jonkin verran esiintyy polvi- ja selkävaivoja, kaihia, PRA:ta, sydänvikoja ja epilepsiaa.
Tammikuun Koiramme-lehdessä 1–2/2023 on laaja esittely perhoskoirista.