Pentukuume laski yhtä nopeasti kuin kiihtyikin

Julkaistu Koiramme-lehdessä 1–2/2023:

Koronan ja etätöiden aikaansaama koiranpentujen ennätyksellinen kysyntä alkaa olla ohi. Viime vuonna Suomen Kennelliitto rekisteröi 4000 pentua vähemmän kuin vuonna 2021. Susikannan kasvu rajoittaa jo pentujen määrää metsästyskoiraroduissa.

Penturekisteröintien kokonaismäärä oli 48686, jokseenkin saman verran kuin koronan puhkeamisvuotena 2020.

Rekisteritilastot menneiltä vuosilta osoittavat nousu- ja laskusuhdanteiden kestäneen pitkään, vuosia, jopa vuosikymmenen. Kuten on arveltukin, koronan aiheuttama kysyntäpiikki oli poikkeus. Pentumäärä nousi nopeasti ja näyttää laskevan samaa haipakkaa. Kuitenkin viime vuoden pentumäärä oli kolmanneksi korkein kymmeneen vuoteen.

Todennäköisintä on, että lasku jatkuu tänä vuonna, ellei sitten huono taloustilanne äidy pahaksi taantumaksi. Vanhan nyrkkisäännön mukaan näet lama-aikoina koiranpentujen kysyntä ja tarjonta ovat suurimmillaan.

Pentujen määrä laski viime vuonna seisojaryhmää lukuun ottamatta melko tasaisesti kaikissa roturyhmissä. Jämtlanninpystykorvan, suomenajokoiran, suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran yhteenlaskettu pentumäärä notkahti tuhannella. Pitkään on jo ennakoitu, että vahvistuva susikanta ja susien aiheuttamat koiravahingot sammuttavat metsästyskoiraharrastajien pentuhalut. Ehkä samasta ilmiöstä on kyse, kun metsässä lähellä omistajaa työskentelevät seisojat runsastuvat ja kauempana hakevat ja haukkuvat rodut taantuvat?

Kärkirodutkin laskussa

Suosituimpien rotujen kymmenen kärjessä-listalla muutokset ovat perinteisesti rauhallisia, eikä joukkoon kiilannut yhtään uutta tulokasta. Yhdeksän suosikkirodun pentuluku laski, vain listaseiskan jackrussellinterrierin saldo näyttää plussaa.

Labradorinnoutaja on yhä selvä tilastoykkönen isolla 1300 pennun erolla seuraavaan, mutta ensi kertaa pitkään aikaan labradorien pentujakin (2583) rekisteröitiin edellisvuotta vähemmän.

Shetlanninlammaskoira nousi ensi kertaa kakkospaikalle. Sheltti ohitti täpärästi suomenlapinkoiran, kultaisennoutajan, saksanpaimenkoiran ja jämtlanninpystykorvan. Viimemainittu pysytteli vuosia kolmen yleisimmän rodun joukossa. Jämttin ja jackrussellin perässä kahdeksantena on suomenajokoira, jonka pentujen määrä putosi ensi kertaa alle tuhannen. Kymmenen kärkeen yltävät vielä kääpiösnautseri ja karkeakarvainen mäyräkoira.

Iso vartija kiinnostaa harvoja

Suurin osa isokokoisista koiraroduista kuuluu FCI:n ryhmäjaon kahteen ensimmäiseen ryhmään. Rotuvalikoiman suurimmat eivät ole pitkiin aikoihin suomalaisia oikein sytyttäneet. Paimenkoiraryhmän kannatus (7781 pentua) on sentään vankkaa, mutta kakkosryhmä (4337 pentua), johon suuret vahdit kuuluvat, taantuu.

Näissäkin ryhmissä pienikokoisimmat rodut kuten shetlanninlammaskoira, corgit, kääpiösnautseri ja tanskalais-ruotsalainen pihakoira ovat kysytyimpiä. Kun pitkäkarvaisen collien laskusuhdanne päättyi, bordercollien nousukiito rauhoittui; ne ovat nyt yhtä yleisiä. Ehkä epävarmempien aikojen tuloa ennakoiden rottweiler on taas saamassa tuulta purjeisiinsa. Bernin ja tanskandogin alamäki jatkuu.

Jackrussell kestoykkönen terriereissä

Terrierien (4725 pentua) ja mäyräkoirien (2232 pentua) ryhmistä ei suuria muutoksia löydy. Jos katsoo kymmenen vuoden taakse, mäyräkoira on vallannut terriereiltä markkinaosuutta.

Jackrussell nousi suosituimmaksi terrieriksi nopeasti rodun virallistamisen jälkeen. Russelin takana staffi ja parson nostavat osakkeitaan hitaasti, mutta varmasti. 200-300 pennun keskisarjassa ovat kahdestaan cairn- ja borderterrieri. Valkoinen länsiylämaalainen vajosi uudelle, alemmalle sataluvulle. Sen suosio on kymmenessä vuodessa puolittunut.

Mäyräkoirista noin puolet on karkeakarvaisia.

Metsästyskoiraryhmien seurakoirat suosittuja

FCI:n ryhmät 5, 6 ja 8 ovat metsästyskoirien ja seurakoirien sekaryhmiä, ryhmä 7 melko puhdas metsästyskoiraporukka. Pystykorvaryhmä (10027 pentua) ja noutajien ja vesikoirien ryhmä (7051 pentua) ovat suuria, ajokoirat (2677 pentua) ja seisojat (1601 pentua) pikkuryhmiä.

Kaikkein näiden ryhmien seurakoirarodut ovat pääosin runsastuneet jo vuosien ajan; vaikkapa pienet saksanpystykorvat pomeranian, klein- ja mittelspitz, suursuosikki suomenlapinkoira, samojedinkoira, pilkkurotu dalmatialainen ja vesikoirat Espanjasta ja Italiasta.

Hyvin menee myös niillä roduilla, joiden päätyö on seuran pitäminen ihmiselle, mutta vähemmistö metsästääkin; labradorin-, kultainen-, sileäkarvainen- ja novascotiannoutaja, cockerspanieli ja englanninspringerspanieli.

Siperianhuskylla ja malamuutilla on oma erikoislokeronsa, jossa niiden kanssa kilpailee lähinnä rekisteröimätön alaskanhusky. Vastaava oma paikkansa on lapinporokoiralla.

Sudenpelko painaa päälle

Metsästyskoirarotujen rotujärjestöissä on jo pitkään ennakoitu, että sudesta tulee koirien määrää rajoittava tekijä. Näin ei kuitenkaan ole ennen viime vuotta tapahtunut. Nyt notkahdus on kuitenkin huomattava; 300 jämtlantilaista, noin 150 suomenpystykorvaa ja 250 karjalankarhukoiraa sekä 300 suomenajokoiraa edellisvuotta vähemmän. Yhteensä tuhat. Harmaan norjanhirvikoiran piristyminen ei yleissuuntaa käännä.

On ymmärrettävää, että metsästyskoiran pennun ottaminen harkitaan tarkasti, jos vaara koiran joutumisesta pedon saaliiksi arvioidaan suureksi. Seisojien yleistyminen viittaa samaan suuntaan; vaihtavatko metsästäjät lajia ja hankkivat lähempänä omistajaa työskenteleviä seisojia hirvi- ja ajokoirien sijasta?

Suomenajokoiran puolen vuosisadan mittaisessa harvinaistumisessa on kyse muustakin kuin susista; metsästäjäjoukon ikääntymisestä, metsäjäniksen vähenemisestä, metsästysmuodon kokemisesta vähemmän raflaavaksi ja rodun seurakoiraominaisuuksista. Suomenajokoira valahti ensi kertaa alle tuhanteen pentuun. Seuraavaksi tulee lähtö kymmenen suosituimman rodun listalta?

Pohjanpystykorva hivuttautuu vuosi vuodelta yhä lähemmäs suomenpystykorvaa.

Aika entinen palasi

Kääpiökoiraryhmä (7423 pentua) ja vinttikoirat (832 pentua) palasivat vuodessa tismalleen koronaa edeltäneen ajan pentumääriin.

Kääpiökoirissa on iso joukko erittäin suosittuja rotuja, jotka yleistyivät reilut kymmenen vuotta sitten edellisen pentubuumin vuosina, esimerkiksi ryhmän uusi ykkönen havannankoira ja kolmonen coton de tulear. Vanhat suosikit tiibetinspanieli ja villakoirat pitävät nekin pintansa hyvin. Uusia nousijoita ei niinkään enää näy. Chihuahuat, bichon frise ja kiinanharjakoira ovat parhaista vuosistaan harvinaistuneet, mutta pentumäärät eivät vielä anna aihetta huoleen.

Terveyskeskustelujen myrskynsilmässä viime vuosi oli torjuntavoitto tai välirauha cavalierille, ranskanbulldogille ja bostoninterrierille, mutta ei mopsille.

Whippetin yleistymisessä vedettiin viime vuonna henkeä.

Kommentoi:

Koiramme