Eläinsuojelulain uudistus lykkääntyy – koiranomistajille ei tule koulutusvaatimusta
Uuteen eläinsuojelulakiin ei ole tulossa koiranomistajalle vaatimusta ”koira-ajokortin” suorittamisesta, eikä muutakaan koulutusvelvoitetta. Useammankin koiran voi edelleen omistaa ilman koulutuspakkoa kun koiranpito ei ole ammattimaista. Ammattimaisen eläintenpidon koulutusvaatimukset tullaan tarkentamaan asetuksella sen jälkeen kun uusi laki on astunut voimaan 1.1.2019. (Kuva: Tapio Eerola)
Uusi eläinsuojelulaki lykkääntyy vuodella maakuntauudistuksen vuoksi. Uuteen lakiin ei ole tulossa koulutusvelvollisuutta eli ns. koira-ajokorttia koiranomistajille.
Eläinsuojelulain uudistus on ollut vireillä vuodesta 2011. Viimeksi on kaavailtu, että laki tulisi voimaan ensi vuonna. Nyt maatalousministeriö on päättänyt lykätä uudistuksen voimaantuloa vielä yhdellä vuodella vuoden 2019 alkuun. Uuden lain sisältö esitellään kesäkuussa, jonka jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle.
Ministeriön mukaan laille tarvitaan vielä lisää valmisteluaikaa, jotta laki voidaan kirjoittaa yhteensopivaksi tulevan maakuntauudistuksen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät vuoden 2019 alussa kunnilta maakunnille. Maakunnille tulee siirtymään muun muassa eläinsuojeluvalvonta ja löytöeläimistä huolehtiminen.
Hallitus on myös kaavaillut lemmikkieläinten päivystyshoidon siirtämistä kunnaneläinlääkärien vastuulta kokonaan yksityisille eläinklinikoille. Tätäkin asiaa käsitellään eläinsuojelulakia maakuntauudistukseen tahdistettaessa: jos päivystystä ei siirretä yksityisille, se tullee maakuntien vastuulle.
Mediassa on viime viikkoina kierrellyt huhuja uuden eläinsuojelulain sisällöstä. Keskisuomalainen muun muassa on kertonut, että kaikille eläinten omistajille, myös yhden koiran tai kissan omistajalle olisi uudessa laissa tulossa pakollinen kouluttautumisvelvollisuus. Näin tiukkaa kirjausta lakiin ei kuitenkaan ole tulossa.
Vielä julkistamattoman lakiesityksen mukaisesti kaikille eläintenpitäjälle on tulossa vaatimus eläinten hyvinvoinnin kannalta riittävästä osaamisesta. Käytännössä jokaisella eläintenpitäjällä tulisi olla tietoa eläimen hoidosta, ruokinnasta sekä muista eläimen hyvinvointiin vaikuttavista seikoista, jotta hän kykenee huolehtimaan eläimestä ja täyttämään eläimen hoidolle eläinsuojelulainsäädännössä asetetut vaatimukset.
Tätä edellytetään epäsuorasti jo nykylaissa, mutta vaatimusta on tarkoitus selkiyttää. Vaatimus ei tarkoittaisi, että jokaisen koiranomistajan olisi käytävä kurssi eläimen pidosta tai että pätevyys olisi jollain muulla tavalla osoitettava. Käytännössä eläintenpitäjien riittävää osaamista ei liioin kaavailla valvottavaksi mitenkään erikseen, vaan se tulisi valvotuksi muun eläintenpidon valvonnan yhteydessä.
Ammattimaisesti eläimiä, vaikkapa koiria, pitäviltä eläinsuojelulakiehdotuksessa tullaan edellyttämään soveltuvaa koulutusta tai muilla keinoin saavutettua riittävää pätevyyttä. Ammattimaisten eläintenpitäjien vaatimuksista säädetään todennäköisesti asetus uuden eläinsuojelulain hyväksymisen jälkeen. Asetuksessa määriteltäisiin esimerkiksi ne ehdot, joilla koirankasvatus katsotaan ammattimaiseksi. Suomen rekisteröidyistä koirista suuren valtaosan kasvattavat harrastajakasvattajat, joita asetus ei koskisi.
Eduskunnassa on jo käsittelyssä eläinsuojelulain muutos tuotantoeläinten pitäjien ja hoitajien pätevyysvaatimuksiin. Tämä muutos on tulossa voimaan jo ennen eläinsuojelulain kokonaisuudistusta, koska asia on noussut toistuvasti esiin EU-komission tarkastuksissa.
