Pienkeräykseen ei tarvita yhdistystä
Match show’t ovat suosittua tapahtumia kerätä varoja yhdistyksille. Lähivuosina selviää, kiinnostuvatko koiraharrastajat käyttämään uutta pienkeräystä varainhankintaan. (Arkistokuva: Suvi Lehto)
Rahankeräyslakiin tulee odotettu muutos, kun ovet avataan pienkeräyksille. Samalla pitkäkestoisten keräysten hakeminen helpottuu. Varoja voi hankkia myös joukkorahoituksen turvin, kuten muun muassa Jon West on tehnyt pentutehtailusta kertova dokumentin kuvaamiseksi.
Heinäkuussa vahvistettu uusi rahankeräyslaki otetaan käyttöön ensi vuoden maaliskuussa. Siirtymäaika on pitkä muun muassa poliisin tietojärjestelmien päivityksien vuoksi.
Pienkeräyksen avulla varoja voi koota vaikka kolmihenkinen koiraharrastajaryhmä tapahtumaa tai toimintaa varten. Keräyksen järjestäjien tai kohteen ei tarvitse olla yleishyödyllinen eikä edes rekisteröity yhdistys. Varoja ei saa kuitenkaan koota yrityksen hyväksi tai kohentamaan omaa varallisuutta. Yksi keräys saa kestää korkeintaan kolme kuukautta.
Myös keräyslupien hakeminen helpottuu. Pienkeräyksestä riittää ilmoituksen tekeminen viisi päivää ennen aloitusta.
Todennäköisesti uusi keräysmuoto saa aikaan ilmoitusruuhkan poliisilaitoksille muun muassa viime vuoden tilastojen perusteella. – Puolet keräyksistä jäi tuotoltaan alle 10000 euron, mikä on myös pienkeräyksen tuoton yläraja, kertoi neuvotteleva virkamies Jukka Tukia sisäministeriön poliisiosastolta.
Satojen tuhansien tuottoja
Koira-alan toimijoista pitkäkestoiset rahankeräykset ovat yleisiä eläinsuojeluyhdistyksillä sekä niin sanotuilla rescueyhdistyksillä. Keräykset ovat usein myös yhdistysten tärkein tulonlähde. Yhdistykset kiittelevät lupakäytäntöjen helpottumista sekä uutta pienkeräysmahdollisuutta.
Yhdistykset kertovat käyttävänsä varat pääasiassa eläinten hyväksi, kuten koirien sterilointeihin, ruokintaan ja rokotuksiin. Viimeksi päättyneen kaksivuotisen keräyksen aikana esimerkiksi Viipurin Koirat ry keräsi 270000 euroa ja Kodittomien Koirien Ystävät 135000 euroa. Rescueyhdistys Kulkurit saavutti vuosien 2014–2017 aikana 220000 euron keräystuoton. Tiedot ovat rahankeräyksiä valvovalta Poliisihallitukselta.
Kulkurit teetti pari vuotta sitten markkinointitutkimuksen rahankeräyksistä. – Tulokset näyttivät selvästi sen, että taloudellisesti tiukkoina aikoina lahjoituksiin annetaan vähemmän rahaa kuin parempina aikoina. Paljon toki vaikuttaa keräyskohdekin. Esimerkiksi sterilointiprojektit eivät nouse mediasuosikeiksi, koska ne eivät kohdistu tiettyyn yksilöön, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Salla Honkapää.
Sallan mukaan keräyksissä on ”ikuinen haaste saada rahaa siihen, mikä koetaan tärkeimmäksi”. Yhdistys ei mielellään tee keräyskampanjoita yksittäisten koskettavien koiratapausten voimalla. – Nämä kyllä onnistuvat yleensä aina hyvin.
Viipurin Koirien puheenjohtaja Aino Arjas ei ole huomannut selvää yhteyttä yleisen taloustilanteen tai lahjoitusten välillä. – Oma avustustoimintamme on 12 vuoden aikana lisääntynyt vuosi vuodelta. Sitä mukaa, kun olemme asettaneet suurempia tavoitteita vaikkapa sterilointitoiminnassa tai suojien rakentamisessa tarhakoirille, ovat tukijatkin olleet valmiita auttamaan.
Dokumentille joukkorahoitusta
Yksi rahankeräysmuoto on joukkorahoitus, jota koskeva laki tuli voimaan vuonna 2016. Luvanvaraisista rahankeräyksistä vastikkeellinen joukkorahoitus eroaa muun muassa siinä, että ilman keräyslupaa rahoitusta hakevan on tarjottava jokin vastike lahjoittajille ja sijoittajille. Toisaalta joukkorahoitusta voi käyttää myös yksityishenkilö ja rahoitusta voidaan hakea myös muihin kuin puhtaasti yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Toimittaja ja dokumentaristi Jon West toteutti viime vuonna yksityishenkilönä Suomessa rahoituskampanjan laittomasta lemmikkikaupasta ja pentutehtailusta kertovaa Pedigree Dream -dokumenttiaan varten.
Kampanja kesti kuukauden ja tuotti vajaat 13000 euroa, josta Jon maksoi verot sekä ylläpidon palkkion. – Käytin Mesenaatti.me-yritystä ja kampanja oli loistava kokemus. Ennen kaikkea kiitän nopeaa tukipalvelua, Jon kertoo.
Tätä nykyä Espanjassa asuva toimittaja kertoo, että dokumentin on tarkoitus valmistua syksyllä. Viimeiset kuvaukset tehtiin keväällä. Rahoitusta varten järjestettiin toinen kampanja kansainvälisellä joukkorahoitusalustalla.
Nopeaa kasvua
Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun kampanjasuunnittelusta ja -markkinoinnista vastaa Tanja Jänicke. Hän kertoo joukkorahoituksen suosion kasvaneen kovaa vauhtia koko 2010-luvun. – Mesenaatti perustettiin 2013, jonka jälkeen kasvu tuplaantui vuosittain. Nyttemmin kasvu on puolittunut.
Hyvä tarkoitus, oikea kohderyhmä ja tehokas kampanja ovat avainasemassa rahoituksen onnistumiseksi. – Yleishyödyllisyys on yleensä hyvä lähtökohta. Erilaiset eläinsuojeluaiheet ovat menestyneet hyvin. Varoja voi saada koottua tonnista sataan tonniin.
Viime vuoden kampanjoista Tanja kehuu muun muassa Vaasaan suunnitellun kissatalon kampanjaa. – Se oli yksi viime vuoden parhaita kampanjoita. Rahaa kertyi lyhyessä ajassa yli 80000 euroa.
Vuonna 2016 koirien nivelrikon tutkimiseksi perustettu kampanja onnistui sekin hyvin ja tuotti 50000 euroa. Toisaalta kaikki hankkeet eivät saa tuulta alleen, kuten koirakylpylän perustaminen Espooseen.
Mesenaatin toiminta ei liity yksinomaan vastikkeelliseen joukkorahoitukseen vaan yhtälailla palvelun kautta voi toteuttaa pienkeräyksiä tai hakea lahjoituspohjaista joukkorahoitusta rahankeräysluvan turvin.
