Lähes sata jonottaa avustajakoiraa
Yli 80 fyysisesti vammaista hakijaa odottaa avustajakoiraa. Koska niitä kyetään hankkimaan vain puolenkymmentä vuodessa, voi jonotusaika olla jopa kymmenen vuotta. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Avustaja- tai opaskoiraa tarvitsevat vammaiset ovat eriarvoisessa asemassa, huomauttaa kansanedustaja Veera Ruoho (kok.) kirjallisessa kysymyksessään.
– Miksi avustajakoiria ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaikka THL:n vuonna 2014 tekemä selvitys kuitenkin selvästi osoittaa, että avustajakoira on käyttäjälleen apuväline, Ruoho kysyy.
Hän kysyy myös, mitä on tapahtunut lausuntokierroksella olleelle selvitykselle, jonka piti selventää avustaja- ja opaskoiriin liittyviä myöntämisperusteita vuoden 2017 loppuun mennessä.
Ruohon mukaan vammaisryhmien välistä syrjintää tapahtuu kolmesta syystä. Näkövammaisten opaskoirat kustannetaan pääosin sairaanhoitopiirien kautta. Fyysisesti vammaisten henkilöiden avustajakoirien hankinnan ja koulutuksen sen sijaan kustantavat kokonaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus sekä yksityiset lahjoittavat.
Toiseksi avustajakoiria odottaa yli 80 fyysisesti vammaista hakijaa. Avustajakoiria pystytään hankkimaan vain noin 5–6 vuodessa, joten jonotusaika voi olla jopa kymmenen vuotta. Tämä on Ruohon mukaan erittäin epäinhimillistä. Vastaavasti näkövammainen henkilö saa opaskoiran hoitotakuun mukaisesti puolen vuoden sisällä tarpeen havaitsemisesta.
Kolmanneksi syrjintää tapahtuu, kun fyysisesti vammaiset joutuvat itse omilla varoillaan huolehtimaan avustajakoiransa eli päivittäin tarvitsemansa apuvälineen ylläpitokuluista. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi koiran ruoka, koiran hoitotarvikkeet ja -välineet, rokotukset, madotukset ja eläinlääkärikäyntien omavastuut sekä työkoiran vaatima säännöllinen lihashuolto. Ruoho huomauttaa, että apuvälineasetuksen perusteella apuvälineen käytöstä ei saisi koitua käyttäjälle kustannuksia.
