Susikannan hoitosuunnitelman päivityksestä erimielisyyttä
Neljä eri toimijaa on jättänyt susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön loppumetreillä. Arkistokuva Ähtärin eläinpuistosta. (Kuva: Tapio Eerola )
Kennelliitto on yhdessä kolmen muun toimijan kanssa irtautunut susikannan hoitosuunnitelman päivitystyöstä.
Kennelliitto, Metsästäjäliitto, Maataloustuottajain Keskusliitto MTK ja Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto ovat toukokuussa irtautuneet maatalousministeriön vetämästä Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitystyöstä. Nelikko epäilee, että uudessa hoitosuunnitelmassa aiotaan ottaa Euroopan Unionin linjauksia tiukempi tulkinta suotuisan suojelun tason määrittelyssä.
Erimielisyys kulminoituu siihen, katsotaanko Suomessa virallisesti olevan kaksi erillistä susipopulaatiota, läntinen ja itäinen. Kennelliitto, Metsästäjäliitto, MTK ja Pohjois-Karjalan riistaneuvosto epäilevät kahden populaation mallin edellyttävän, että Suomessa tulisi olla enemmän susia kuin yhden populaation mallilla.
Länsi-Suomen susipopulaatio on geneettisesti vielä hyvin nuori, eikä sen eriytymisestä ole pitemmältä ajalta tieteellistä näyttöä. – Vain muutamia sukupolvia sitten syntyneen esiintymän perinnöllinen monimuotoisuus on vakiintunutta kantaa kapeampi aivan genetiikan lainalaisuuksien mukaisesti. Länsi-Suomen susiesiintymän perimä on kuitenkin muutostilassa, koska geenivirtaa vakiintuneen kannan suunnasta tapahtuu. Koko Euroopan susien kokonaistilanteeseen suhteutettuna susikantamme geneettinen monimuotoisuus on Länsi-Suomessakin tyydyttävällä tasolla jo nyt, Metsästäjäliiton tiedotteessa perustellaan.
Nelikko esittää, että eduskunta määrittäisi susikannan suotuisan suojelun tason. Näin tapahtui Ruotsissa, missä suotuisan suojelun taso asetettiin 300 suteen. Tämän ylittävä susimäärä on Ruotsissa kannanhoidollisesti metsästettävissä. Kuluneena talvena Ruotsissa metsästettiinkin kymmeniä susia.
