Tunnistus- ja rekisteröintilaki saa kiitosta
Koiran tiedot selviävät hetkessä sirunlukulaitteella. Suomen koko koirakannan pitäisi olla viimeistään 2024 virallisessa koirarekisterissä. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa kiitoksin. Lakiin sisältyy edellytys lain tavoitteiden seurannasta, johon kuuluvat tärkeimpinä asioina pentutehtailun ja koirien salakaupan hillitsemiset.
Maa- ja metsätalousministeriön pitää tehdä selvitys vuoden 2024 loppuun mennessä. Arviointiaika jää kuitenkin lyhyeksi, sillä koirien virallinen rekisteröinti alkaa vasta 2023 ja siirtymäaikaa on vuosi.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) listasi täysistunnossa 10. marraskuuta uuden lain nivovan yhteen monta asiaa, joissa lemmikin omistajan tietäminen on olennaista.
– Haluamme säilyttää hyvän eläintautitilanteen Suomessa, emmekä salli, että sitä uhataan laittomalla tuonnilla. Tämä on myös harmaan talouden torjuntaa mitä suurimmassa määrin, Leppä mainitsi.
Tuonteihin liittyy aina myös kansanterveyskysymys. Vastikään yhdeltä koiralta löydettiin Suomessa ensimmäisen kerran kielimato. Koiramme.fi kertoi asiasta lokakuussa (kielimatouutinen).
– Tällä asialla ei kannata leikkiä, huomautti Hannu Hoskonen (kesk.) puheenvuorossaan.
Jari Myllykoski (vas.) korosti kunnollisen selvityksen tekemistä lain vaikutuksista koirien kohteluun. Myllykoski mainitsi epäkohtina muun muassa rotukoirien astuttamisen jokaisesta juoksusta niin, että joka toinen pentue rekisteröidään ja joka toinen myydään läpi käsien ilman rekisteröintejä.
Yksimieliset päätökset
Maa- ja metsätalousvaliokunta sai mietintönsä valmiiksi lokakuun lopulla. Valiokunta oli yksimielinen. Eduskunnassa esitys hyväksyttiin sellaisenaan marraskuussa. Valiokunnan sihteerin Tuire Tainan mukaan laki voi tulla voimaan jo 1. joulukuuta.
Uusi laki korvaa lain eläintunnistusjärjestelmästä ja liittyy EU:n eläinterveyssäännöstöön. Lakiin kuuluu myös eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Valiokunta pitää koirarekisterin perustamista merkittävänä uudistuksena. Rekisteröinnin pitäisi valiokunnan mielestä olla koiranomistajalle mahdollisimman helppoa ja edullista, jotta kaikki koirat saadaan tavoitteen mukaisesti viranomaisrekisteriin.
Rekisterin toimivuutta halutaan myös seurata. Valiokunnan mukaan muun muassa pitää arvioida, onko lain tavoite hillitä laitonta pentukauppaa ja rekisteröimättömien koirien salakuljetusta Suomeen toteutunut. Selvitystä tarvitaan myös mahdollisen kissarekisterin perustamista varten.
Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen ja edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa erityisesti koirarekisterin valvonnan toimivuutta ja arvioi laista koituvia tuloksia.
Yhtenä vaihtoehtona lisätä seurantaa ja valvontaa on määrätä eläinlääkäreille yleinen ilmoitusvelvollisuus esimerkiksi puuttuvista mikrosiruista. Lakiesitykseen ei tätä muutosehdotusta ole sisällytetty, mutta valiokunnan mukaan asia pitää tarvittaessa ottaa käsittelyyn.
Nyt laissa on määrätty kunnaneläinlääkäreille velvollisuus valvoa virka-alueellaan eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista.
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi toteaa mahdollisesta ilmoitusvelvollisuudesta, että tehtävän pitäisi olla eläinlääkärille vaivatonta.
Kyse on joka tapauksessa vain pienestä osasta lemmikkieläinkantaa. Kiviniemen mukaan suomalaiset hoitavat tunnollisesti lemmikkinsä. Eläimet käytetään niin rokotuksilla kuin tarvittaessa muutenkin vastaanotolla.
Myös sirutus on yleistä. Suomessa arvioidaan olevan 700000 koiraa, joista Suomen Kennelliiton tietokantaan on rekisteröity noin 70 prosenttia.
