Poliisi päivitti suurpeto-ohjeitaan
Kotipihalle tulevan suden saa hätyyttää pois ominkin neuvoin kunhan sutta ei vahingoiteta. Kuva ei liity vahinkotapauksiin. (Arkistokuva: Hannu Huttu)
Poliisin tuoreessa suurpetotilanteiden toimintaohjeessa otetaan kantaa kotipihoille tuleviin susiin. Suden saa karkottaa pihoilta ja myös laitumilta omatoimisesti sutta vahingoittamatta. Poliisihallituksen joulukuun alussa päivittämissä ohjeissa mainitaan myös pakkotilanteet. Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslaissa. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät.
Päivityksen tavoitteisiin kuuluu ohjata ja yhtenäistää poliisin toimintaa entistä tarkemmin tilanteissa, joissa susi tai muu suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle. Poliisin käytännöt eri puolilla Suomea ovat nousseet usein keskusteluun varsinkin susitapausten yhteydessä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä viittasi käytäntöihin eduskunnassa käydyssä susialoitteen lähetekeskustelussa marraskuussa. – Pidän tärkeänä, että toimintakynnys poliisilla on valtakunnallisissa suurpetoasioissa yhdenmukainen ja on selvää, milloin poliisi toimii, Leppä korosti.
Lepän mukaan viranomaisten ja hallintoihmisten tehtävänä on ylläpitää kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta ja ottaa huolet vakavasti. – Tämä koskee myös susia, erityisesti niitä yksilöitä, jotka ovat luonnollisen arkuutensa menettäneet. Viranomaisilla on tähän välineet, ja heidän on myös toimittava, Leppä muistutti.
Käytösluokittelu mukana ohjeissa
Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa -ohjeisiin on otettu mukaan susien luokittelu käytöksen arviointia varten. Luokittelua käytetään, kun pitää päätellä, onko susi menettänyt luontaisen ihmisarkuutensa. Luokittelu huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttaviksi susiksi on tehty alun perin Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan vuonna 2019.
Ohjeissa annetaan myös tietoa, kenelle esimerkiksi suden jälkihavainnot hoidetulta piha-alueelta tulisi ilmoittaa. Susien pihavierailut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia eikä niihin välttämättä liity akuuttia vaaraa. Kaikilla susireviirialueilla sudet saattavat yksittäisiä kertoja kulkea lähellä ihmisasutusta, ohjeissa mainitaan.
Susi luokitellaan huolta aiheuttavaksi, jos eläin ja sen jäljet havaitaan alle sadan metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä. Mahdollista uhkaa aiheuttavaksi susi luokitellaan, jos sen jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa, mutta se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan.
Näissä tapauksissa ilmoitus tehdään alueelliselle petoyhdyshenkilölle, joka tarkistaa jäljet ja havainnot ja kirjaa ne suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun. Pääsääntöisesti Suomen riistakeskus päättää mahdollisista karkotustoimenpiteistä.
Uhkaa tai vaaraa aiheuttavaksi susi luokitellaan, jos sen huomataan liikkuvan ihmisten ilmoilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi taasen lähestyy ihmistä tai ei muuten kohdatessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään, seuraamaan tai käyttäytyy uhkaavasti.
Ylimpään luokkaan kuuluvat myös tilanteet, joissa susi on aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kytkettynä ulkoiluttaman kotieläimen kimppuun. Vakavista tapauksista pitää soittaa hätäkeskukseen, josta tehtävä välitetään poliisille. Poliisi vastaa tapauksista ja toimii ohjeiden mukaisesti.
Mikäli susi on esimerkiksi tappanut metsästyskoiran tai laitumella olleen lampaan, ilmoitus tehdään tapahtumakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja paikalliselle petoyhdyshenkilölle.
