Uudesta eläintautilaista apua lemmikkien rajavalvontaankin
Suomessa ei ole virallista karanteenia. Tänä kesänä yksi koira sai poikkeusluvalla jäädä maahan, kun se sijoitettiin neljäksi kuukaudeksi eristykseen. (Arkistokuva: Taina Nygård)
Tullin oikeutta tehdä rajavalvontaa myös ilman virka-apupyyntöä pidetään hyvänä uudistuksena huhtikuussa 2021 voimaan tulevassa eläintautilaissa. Lakipaketti läpäisi eduskunnan ensimmäisen käsittelyn puheenvuoroitta tiistaina 8. joulukuuta, mikä käytännössä tarkoittaa lain hyväksyntää toisessa käsittelyssä.
Tullin toimivallan laajentaminen EU:n sisärajoilla on lakiesityksen mukaan tarpeen erityisesti matkustajien mukanaan kuljettamien lemmikkieläinten ja elintarvikkeiden valvonnan vuoksi.
Päätös yksinkertaistaa, sujuvoittaa ja parhaassa tapauksessa lisää rajoilla tehtäviä tarkastuksia ja lisää valvonnan vaikuttavuutta myös virka-ajan ulkopuolella, perustellaan uutta lakia maa- ja metsätalousvaliokunnan 4. joulukuuta antamassa mietinnössä.
Säilytystilat ja karanteeni tarpeen
Valiokunnan kuulemisissa on tuotu esiin, että tällä hetkellä kaikilla tullitoimipaikoilla ei ole säilytystiloja lemmikkieläimille, joiden maahantulon edellytykset eivät täyty. Näille eläimille ei myöskään pystytä osoittamaan karanteenitiloja muualta. Valiokunnan mietinnön perusteella näihin epäkohtiin tulisi puuttua.
Lemmikkieläinten jäsenvaltiosta toiseen tapahtuviin tai kolmansista maista lähtöisin oleviin muihin kuin kaupallisiin siirtoihin sovelletaan EU:n lemmikkieläinasetusta ja siirtymäajan jälkeen eläinterveyssäännöstöä. Asetuksen säännökset koskevat ensisijaisesti koiria, kissoja ja frettejä.
Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää välttämättömänä, että myös eläinkaupan sääntelyä kehitetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti koirien laittoman maahantuonnin ja pentutehtailun ehkäisemiseksi.
Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä koirarekisterin perustamisesta ja koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä. Tavoitteena on saada rekisteri käyttöön viimeistään vuoden 2023 alkuun mennessä, valiokunta toteaa lausunnossaan.
Rajavalvonta heikkona lenkkinä
Eduskunta kävi eläintautilakia koskevan lyhyen lähetekeskustelun marraskuussa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan uusi laki tarvitaan, koska eläintautien vastustamista koskeva EU-lainsäädäntö on aiemmin ollut hajanainen ja koostunut pääasiassa direktiiveistä. Leppä mainitsi myös tullille esitetyn lisävaltuuden itsenäisestä rajavalvonnasta.
Tullin otti puheeksi myös Anne Kalmari (kesk.). – Tässä lainsäädännössä nostetaan esille myös tullin toimintatavat lemmikkieläinten kohdalla, ja mielestäni se on todella tärkeä asia, sillä siinä on ehkä ollut vähän heikko lenkkimme.
– Vaikka tuotantoeläinten kanssa toimijat ymmärtävät, mikä merkitys tällä tuoteturvalla ja hyvällä eläintautitilanteella on, niin lemmikkieläinpuolella sitä ei ehkä aina ole nähty, kun on haluttu pelastaa joku koiraparka jostain Romaniasta, Kalmari huomautti.
Vihreiden Tiina Elo palautti mieliin pitkään valmistelussa olleen eläinsuojelulain uudistuksen. – Tämä hallituksen esitys on pieni askel eläinten hyvinvoinnin parantamisen tiellä. Viime hallituskaudella se kaatui sote- ja maakuntauudistuksen mukana. Eläinten hyvinvointilain päivittäminen on tulossa eduskuntaan tällä hallituskaudella. Sen yhteydessä meillä on vastuu eläinten hyvinvoinnin merkittävästä parantamisesta.
Taustalla EU:n eläinterveyssäännöstö
Eläintautilaki on tarkoitus saada voimaan 21. huhtikuuta 2021 samanaikaisesti kuin EU:n eläinterveyssäännöstöä ryhdytään soveltamaan. Laki koskee useiden muiden EU-säädösten, kuten esimerkiksi lemmikkieläinasetuksen, zoonoosiasetuksen ja sivutuoteasetuksen täytäntöönpanoa.
Eläinterveyssäännöstö ei merkitse isoja muutoksia eläintautien vastustamisen periaatteisiin tai keinoihin. Lisäksi se jättää runsaasti kansallista liikkumavaraa. Liikkumavaraa pidetään tärkeänä, että Suomen hyvää eläintautitilannetta turvaavat taudinehkäisy- ja valvontatoimet voivat jatkua nykyisellään, korosti maa- ja metsätalousvaliokunta yksimielisesti antamassaan mietinnössä.
– Käytännössä tällä lailla päivitetään meillä olemassa olevaa lainsäädäntöä. Keskeisenä on myös varautuminen tuleviin uhkiin, mainitsi valiokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.).
