Suomenpystykorva Metsämuseo Lustossa

Perhe Nyman ja Toivo-koira Vaasassa vuonna 1909.

Suomenpystykorva on kulkenut suomalaisten mukana jo kauan. Tämä monelle Aapisesta tuttu "peruskoira" on ollut korvaamaton apu metsästyksessä sekä vahti- ja seurakoirana vuosisadasta toiseen.

Suomenpystykorva on alkuperäisrotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta ilman risteytyksiä. Alkuperäinen pystykorvatyyppi oli 1800-luvulla katoamassa, kun pelastajaksi ryhtyi koira- ja metsästysharrastaja, metsänhoitaja Hugo Richard Sandberg. Suomen Kennelklubi hyväksyi pitkälti Sandbergin luonnoksen pohjalta ensimmäiset suomalaisen haukkuvan lintukoiran rotumerkit vuonna 1892. Suomen kansalliskoiraksi suomenpystykorva julistettiin vuonna 1979.

Suomenpystykorva kuuluu vahvasti suomalaiseen eräperinteeseen, ja sitä käytetään tavallisimmin kanalintua puuhun haukkuvana lintukoirana. Suomenpystykorvan tapa haukkua lintua puuhun ja metsästää kahdestaan omistajansa kanssa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Metsästyskausi pitenee huomattavasti, jos koiran ottaa mukaan sorsajahtiin ja talviseen näädänpyyntiin. Suomenpystykorva on kelpo kaveri myös hirvimetsällä varsinkin pienemmillä metsästysalueilla.

Metsästyskauden ulkopuolella virkistävä lenkkeily, kalareissut tai vaikkapa agility-harrastus pitävät koiran mielen virkeänä ja lujittavat suhdetta isäntäväkeen. Yhteinen tekeminen synnyttää molemminpuolisen luottamuksen, jonka ansiosta arjen eläminen suomenpystykorvan kanssa on helppoa.

Kauniilla ulkomuodollaan ja persoonallisella olemuksellaan suomenpystykorva on inspiroinut myös taiteilijoita. Kirjailija Veikko Huovinen oli niin vaikuttunut kirjaansa perustuvasta, Markku Pölösen ohjaamasta elokuvasta Koirankynnen leikkaaja, että lähetti pääosassa olleelle enolaiselle pystykorvalle, Korpisaran Tuulille, ihailijapostia.

Suomenpystykorvia on Suomen lisäksi pieniä määriä myös ulkomailla, kuten Ruotsissa ja Norjassa, joissa koirien käyttötarkoitus on kutakuinkin sama kuin Suomessa. Suomessa on viime vuosina rekisteröity seitsemisensataa suomenpystykorvaa vuosittain. 

Osoituksena suomenpystykorvan ja suomalaisten yhteisestä pitkästä historiasta suomenpystykorvaa haetaan osana suomalaista elämänmuotoa ja eräperinnettä Unescon elävän kulttuuriperinnön listalle.

Banderolleista koostuvassa näyttelyssä Luston aulassa kerrotaan suomenpystykorvasta kahdeksan teeman kautta. Esillä on myös esineistöä suomenpystykorvaan liittyen. Näyttelyn on tuottanut Suomen Pystykorvajärjestö. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Luston näyttelyt ovat avoinna syyskuussa päivittäin klo 10–17, loka-joulukuussa tiistaista sunnuntaihin klo 10–17.

LUSTO - Suomen Metsämuseo
Lustontie 1
58450 Punkaharju
(015) 345 100
www.lusto.fi
www.facebook.com/lusto.fi 

Kommentoi:

Koiramme