Valtio puuttuu koirankasvatukseen Hollannissa
Hollannissa on jo vuosia taisteltu siitä, kuka päättää millaisia koiria voidaan käyttää jalostukseen. Nyt on maan hallitus asettanut tiettyjen lyhytkuonoisten rotujen jalostuskoirille tiukat kriteerit. (Kuva: Anna Nygård )
Hollannissa on maan hallitus asettanut lyhytkuonoisten koirarotujen kasvatukselle terveysehtoja. Pentue rekisteröidään vain, jos sen vanhemmat täyttävät tietyt kuusi terveysehtoa. Mikäli näin ei ole, pentuetta ei saa rekisteröityä koirarekisteriin, vaan pennut saavat sukutaulutodistuksen virallisen rekisterikirjan sijaan. Se sallii jatkossa sellaisten jälkeläisten siitoskäytön, jotka myöhemmin osoittavat täyttävänsä jalostuskriteerit.
Päätös koskee näitä rotuja: apinapinseri, bostoninterrieri, englanninbulldoggi, griffonit (belge, bruxellois ja petit brabançon), japanese chin, kiinanpalatsikoira, kingcharlesinspanieli, mopsi, ranskanbulldoggi ja shih tzu. Näiden rotujen listaaminen ei tarkoita, etteikö terveysehtoja ja valtion valvontaa voitaisi soveltaa muihinkin lyhytkuonoisiin rotuihin. Päätöstä sovelletaan siis ulkonäön eikä pelkästään rodun perusteella.
Lyhytkuonoisten koirien rekisteröintiin sovelletaan Hollannissa 18. toukokuuta 2020 alkaen muutettua menettelytapaa. Kaikkien listalla mainittujen lyhytkuonoisten rotujen pentuja rekisteröitäessä tulee toimittaa eläinlääkärintodistus molemmista vanhemmista, myös DNA-näyte vaaditaan. Todistuksessa arvioidaan kuusi terveysnäkökohtaa: hengitysäänet levossa, sierainten muoto ja koko, kuonon pituus, nenävekki, silmäkuoppien rakenne ja silmäluomien muoto. Molempien vanhempien eläinlääkärintodistukset tulee toimittaa viimeistään kuuden viikon kuluttua pentueen syntymästä. Siirtymävaihe kestää 1. syyskuuta 2020 saakka, sen jälkeen on eläinlääkärintodistus liitettävä jo astutusilmoitukseen. Kaikki pentueilmoitukset, joissa astutus on tapahtunut ennen 18. toukokuuta 2020, käsitellään vanhan menettelytavan mukaisesti.
Hollannissa on jo pitkään valmisteltu tätä asiaa. Elokuussa 2019 Hollannin kennelliiton hallitus esitti yhdessä lyttykuonoisten koirien rotuyhdistysten kanssa jalostusvalvontasuunnitelman, jossa painotettiin muun muassa silmien ja hengityselinten terveyttä. Nyt toukokuun alussa ministeriö antoi vastauksen. Ministeriö arvostaa tehtyjä ponnisteluja ja tukee suurelta osin jalostussuunnitelman toimenpiteitä, mutta ei hyväksy suunnitelmaa ja haluaa pitää yllä alkuperäisen raportin kuusi kriteeriä.
Ministeriö sallii nyt väliaikaisesti jalostuksen koirilla, jotka eivät täytä ehtoja kuonon pituudesta (kuonon suhteellinen pituus kalloon nähden eli kraniofasiaalinen suhde, CFR). Tämä voidaan tehdä valinnalla rodun sisällä tai risteytysten avulla. Koira, jonka CFR on alle 0,3 voidaan yhdistää vain koiran kanssa, jonka CFR on suurempi kuin 0,3. Molempien vanhempien tulee täyttää myös viisi muuta ehtoa.
Nähtäväksi jää, kuinka tätä lakia Alankomaissa lopulta tullaan soveltamaan.
Englanninkielinen eläinlääkärintodistus löytyy Raad van Beheerin verkkosivuilta.
VerkkoKoiramme julkaisi tästä aiheesta aiemmin paperilehdessä ilmestyneen jutun toukokuussa 2017.
