Koirista lausuntoja jalostuskielloista kannuskynsiin
Osa koirakilpailuista voi tulla ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi. Tällöin kilpailuissa pitää olla aina myös eläinlääkärin paikalla. (Arkistokuva: Birgit Halkio)
Jatkuva vedensaanti, jalostus, pentutehtailu ja kilpailutoiminta nousivat kärkeen koiria koskevissa kommenteissa eläinten hyvinvointilain lausuntokierroksella. Yhteensä maa- ja metsätalousministeriö sai runsaat 160 vastausta. Koirat olivat pääaiheena parissakymmenessä lausunnossa.
Suomen Kennelliitto painottaa vastauksessaan ottamaan huomioon koirarotujen erot. Tästä asiasta Kennelliitto puhui jo uudistettavana olevan eläinsuojelulain ensimmäisellä lausuntokierroksella neljä vuotta sitten. Nykyinen laki on vuodelta 1996.
Uutena kohtana lakipakettiin on tuotu ehdotus alle puolivuotiaan koiranpennun maahantuontikiellosta, jos tarkoitus on myydä koira edelleen kahden kuukauden kuluessa tuonnista. Kennelliiton mielestä karenssia pitää kuitenkin pidentää vähintään puoleen vuoteen.
Suomen Koirankasvattajat ry, SuKoKa, kommentoi esitysluonnoksesta yleisesti säännösten valvontaa, jota yhdistys pitää riittämättömästi määriteltynä. Muun muassa rekisteröimättömien sekarotuisten koirien pennuttamista pitäisi valvoa nykyistä huomattavasti tehokkaammin.
SuKoKa ehdottaa, että laissa säädettäisiin pennuille tehtävästä pakollisesta eläinlääkäritarkastuksesta. Lisäksi tunnistusmerkintärekisteriin olisi hyvä tulla merkintä narttujen jalostuskäytöstä.
Ehdotettuja jalostuskieltoja SuKoKa pitää ongelmallisena. Yhdistys haluaa muun muassa, että ensin täsmennetään, mitä hyvinvointihaittaa aiheuttavilla ääripiirteillä tarkoitetaan. Toiseksi suurin osa koirien ominaisuuksista periytyy monigeenisesti, minkä vuoksi niiden tarkkaa periytymistä on vaikea selvittää. Lisäksi koirien geenitesteistä iso osa on kehitetty tietyille roduille, yhdistys huomauttaa.
Jalostuksesta paljon mielipiteitä
Evidensia eläinlääkäripalvelut ja Omaeläinklinikka haluavat asetuksella tarkempia ohjeita siitä, mikä on kiellettyä kohtelua, jotta kansalaiset voivat hahmottaa paremmin lain asettamia vaatimuksia.
Yritysten lausunnossa otetaan paljon kantaa jalostukseen. Lain perusteluihin halutaan esimerkkejä merkittävää haittaa aiheuttavista ominaisuuksista, joita olisivat muun muassa liioitellun lyhyt kuono ja siitä johtuen rakenteellisesti ahtaat hengitystiet, raajojen virheasennot, epänormaali purenta, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja viat, vakavat käyttäytymishäiriöt ja aistipuutokset.
Eläinlääkäreille säädettävää ilmoitusvelvollisuutta perinnöllisten vikojen takia kissoille ja koirille tehdyistä toimenpiteistä yritykset pitävät tärkeänä uudistuksena.
Huolissaan yritykset ovat kasvatustyön ohessa tapahtuvasta pentutehtailusta, niin sanotuista välipentueista. Rekisteriin tulisi merkitä syntyvien pentujen vanhempien mikrosirut, jotta välipentueita voitaisiin ehkäistä.
Kilpailueläinlääkäreillä tulee Evidensian ja myös muun muassa Ruokaviraston mukaan olla edelleen merkittävä rooli eläinten hyvinvointilain toteutumisen valvonnassa. Kilpailueläinlääkärin tulee voida määrätä kilpailu keskeytettäväksi, jos hän arvioi, ettei eläinten hyvinvoinnille koituvaa vaaraa saada poistettua. Esimerkkinä keskeyttämistä vaativasta tilanteesta voisi olla äärimmäinen helle.
Ei pyörätuolia koirille
Ruokavirasto katsoo, että lakiluonnoksessa tulisi ottaa kantaa vielä vahvemmin, milloin eläimen elämän laadun katsotaan heikentyneen niin paljon, että eläin tulisi lopettaa. Tästä tulisi olla yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkkejä lisää. Esimerkkinä Ruokavirasto mainitsee pyörätuolin käyttö pysyvästi halvaantuneella koiralla.
Eläinjalostuksesta virasto huomauttaa, että kyseessä on vaikeasti tulkittavissa oleva aihealue, johon on tullut osittain lisää uusia vaatimuksia. Yksityiskohtaiset perustelut ovat viraston mukaan selkeytyneet edellisestä lausuntoversiosta. Tätä pidetään ehdottomana edellytyksenä sille, että valvovalla viranomaisella ja Ruokavirastolla on mahdollisuus linjata yhteneväisesti koko maassa vaatimuksista, joista osa on säädetty rangaistavaksi.
Eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuudesta Ruokavirasto mainitsee, että olisi tarpeen säätää ilmoitusvelvollisuus myös havaituista toimenpiteitä edellyttävistä perinnöllisistä vioista siitä riippumatta, tehdäänkö tarvittavia toimenpiteitä vai ei. Tällöin rekisteriin saataisiin tarpeellinen tieto kaikissa havaituissa ongelmatapauksissa.
Puoltoa metsästyskoirille
Suomen Riistakeskus antaa puoltavia lausuntoja metsästyskoiratoiminnasta. Laitoksen mukaan hyvinvointilain määritelmiin tulisi lisätä mainita, että metsästyskoirakoetta, jossa sekä koira että kohderiista ovat vapaita liikkumaan esteettä luonnossa, ei pidettäisi luonnoksessa tarkoitettuna eläinkilpailuna. Esimerkkeinä mainitaan kanakoirien erikoiskoe, erityyppinen ajokoe, hirvenhaukkukoe tai muu vastaava, jossa kokeen toteutus vastaa tavanomaista metsästyskäytäntöä.
Laitoksen perustelujen mukaan koesuoritusta seurataan ja valvotaan lähtökohtaisesti tehokkaammin kuin tilanteen kulkua tavanomaisessa metsästyksessä, koska erityinen tarkoitus on arvostella koirien työskentelyominaisuuksia. Näin ollen koetta on pidettävä metsästystapahtumaakin turvallisempana olosuhteena.
Riistakeskus toteaa myös, että kilpailutoiminnassa ei tarkoituksellisesti vahingoiteta eläimiä eikä koirien ja kohde-eläinten kontakteja pidetä hyväksyttävinä tai tarkoituksenmukaisina. Metsästyskoirien käyttökokeiden todetaan myös olevan tarpeellisia yhteiskunnan kannalta.
Esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten organisoiman suurriistavirka-aputoiminnan (SRVA) kannalta on välttämätöntä, että on toimivia suurpetokoiria, pysäyttäviä hirvikoiria ja jälkikoiria, joiden ominaisuudet tunnetaan ja tunnustetaan.
Myös metsästyksen eettisen harjoittamisen kannalta on tarpeen, että metsästyksessä voidaan käyttää halutulla ja hyväksytyllä tavalla toimivia koiria. välistä kontaktia ei pääse tapahtumaan. Eli vaara on ennakolta estettävä, Riistakeskus tiivistää lausunnossaan.
Suomen Metsästäjäliitonkin mielestä ilmoituksenvaraisista eläinkilpailuista kertovaan kohtaan tulee lisätä maininta, ettei vaatimus koske metsästyskoetapahtumaa.
Perusteluna liitto sanoo, että metsästyskokeessa luonnonvarainen maastossa vapaana oleva eläin pyydetään saaliiksi ihmisvoimin koiraa tai muuta metsästykseen käytettävää eläintä hyödyntäen.
Eläinlääkärin läsnäolo jakaa mielipiteitä
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan mukaan Ilmoituksenvaraisten eläinkilpailujen järjestämisestä kertovan pykälän otsikkoa pitää muuttaa niin, että siinä huomioitaisiin myös näyttely- ja koetoiminta.
Lisäksi eläinkilpailut ja -näyttelyt tulisi määritellä asetustasolla korkean ja matalan riskin tapahtumiksi. Korkean riskin tapahtumat edellyttäisivät virkakilpailueläinlääkärin läsnäoloa. Kilpailuista huomautetaan myös, ettei etukäteen huomattavan araksi ja pelokkaaksi tiedettyä eläintä tule käyttää kilpailutoimintaan.
Turun Greyhound Klubi TGK on tyytyväinen lain tuomista uusista velvoitteista kilpailun järjestäjille, järjestäjien vastuun korostamisesta, rataeläinlääkärin läsnäolovelvoitteesta sekä kilpailuolosuhteiden sekä -tapahtumien kirjaamis- ja arkistointivelvollisuudesta.
TGK mainitsee kilpailutustiheyden, joka sen mukaan tulisi olla pääsääntöisesti yksi lähtö päivässä. Yhdistyksen mukaan uusi laki antaa mahdollisuuden keskustella paremmin lajiin liittyvistä ylirasitusasioista, kun kilpailun järjestäjiltä saatetaan vaatia jopa kahdesta kolmeen lähtöä päivässä.
Yhdistys myös toivoo, että loukkaantumisista tehtävään raportointiin lisättäisiin myös starttien määrä kilpailupäivänä.
Palveluskoiratoimintaa kommentoitiin kolmessa yhtenevässä vastauksessa. Lausunnot antoivat Saksanpaimenkoiraliitto sekä sen kaksi alaosastoa, SPL Kotka ja SPL Röykkä.
Vastaajat pitävät koe- ja kilpailutoimintaa sekä näyttelyitä hyvin järjestettyinä ja valvottuina, joista ei aiheudu vaaraa eläinten hyvinvoinnille eivätkä ne kuulu ilmoituksenvaraisiin tapahtumiin.
Mikäli tapahtumiin pitäisi kutsua kilpailueläinlääkäri, kulujen epäillään nousevan sellaiseksi, ettei yhdistyksillä olisi mahdollisuutta kokeita järjestää. Tämä tietäisi koko yhdistystoiminnan, harrastamisen ja koulutuksen ajamista alas yleishyödyllisissä yhdistyksissä, lausunnoissa huomautetaan.
Jatkuva vedensaantivaatimus iso muutos
Jatkuvan veden saannin turvaamista Suomen Koiravaljakkoyrittäjien yhdistys pitää hyvänä lähtökohtana, mutta yhdistys huomauttaa, että tästä ja nestetasapainon ylläpitämisestä voidaan huolehtia eri tavoin. Yhdistys toivoo rekikoirakennelien sisältyvän tulevassa laissa poikkeusten joukkoon. Samasta asiasta mainitsee SuKoKa omassa lausunnossaan.
Sen sijaan Ruokavirasto esittää harkittavaksi, että myös rekikoirilta edellytettäisiin jatkuvaa juomaveden saatavilla olemista kaikissa olosuhteissa ja kaikille ikäryhmille niiden pysyvissä pitopaikoissa.
Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn mielestä vettä pitää olla aina saatavilla. Poikkeuslistassa on määriteltävä, että äärioloissakin sulaa vettä pitää tarjota vähintään kahdesti päivässä.
Mielipiteitä luolakoirakokeista
Yksittäisistä lajiasioista paljon kommentteja annettiin luolakoirakokeista. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kantaa erityistä huolta luolakoirien taipumuskokeita ja -harjoituksia varten pidettyjen kettujen hyvinvoinnista.
Neuvottelukunnan mukaan elävien kettujen käyttö luolakoirien taipumuskokeissa on lopetettava, ellei harjoitusketuille luoda lajille ominaisia pito-olosuhteita. Muidenkaan koirien rodunomaisia taipumuksia ei tulisi testata elävillä kohde-eläimillä, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä ja perusteltua.
Suomen Kennelliiton LUT-kollegio taasen ei pidä luolakoirakokeiden ilmoituksenvaraisuutta tarpeellisena. Kaikki järjestettävät kokeet on etukäteen anottava kennelpiiriltä tai Suomen Kennelliitolta ja tiedot ovat nähtävillä etukäteen.
Lisäksi eläinten hyvinvointi luolakoirien taipumuskokeissa on turvattu koesääntöjen mukaisilla toimihenkilöillä, joiden tehtävät on määritelty koesäännöissä ja kunkin kokeen koetoimikunnan kokouksessa.
Riistakeskuskin puoltaa luolakoirakokeita. Luolakoirien taipumusten ja ominaisuuksien testaaminen sekä haluttujen ominaisuuksien hyödyntäminen jalostuksessa on laitoksen mukaan hyvin tarpeellista. Nykyistä koetoimintaa ei ole tarpeen muuttaa, sillä etenkin supikoiran pyynnin merkitys kasvaa.
Luolakoirakokeiden kieltämisen kannalla on Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura. Hesy viittaa myös eläinten käyttöön paimenkoirakokeissa. Elävien eläinten käyttöä koirien taipumuskokeissa tai -kilpailuissa tulee yhdistyksen mukaan ylipäätään välttää.
Samoilla linjoilla on Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY. Eläinten Hyvinvointiyhdistys Lemmikki suhtautuu toisaalta myönteisesti esimerkiksi koirien rooliin haavakoiden jäljityksellä. Kuitenkin tulisi kieltää sellainen luolametsästys, jossa koira pääsee fyysisesti kohtaamaan saaliseläimen.
Kannuskynnet voitava poistaa
Saksanseisojakerho tarttuu lausunnossaan jalostusasioihin sekä kannuskynsien poistamiseen. Kerhon mukaan Suomessa pitäisi voida Ruotsin tavoin testata jalostusominaisuuksia myös tuontikoirilta, joilta on hännät typistetty.
Tämä olisi kerhon mukaan tarpeellista, että eräiden rotujen tuonti muista EU-maista ei jäisi kokonaan jalostusarvioinnin ulkopuolelle ja siten osaltaan vaarantaisi tervettä koiranjalostusta.
Sallittujen toimenpiteiden listalle kerho esittää koiran kannuskynsien poistamista, mikäli koira toimii metsästyskoirana tai muissa vastaavissa työtehtävissä maasto-olosuhteissa. Puoltavia kommentteja on muutamassa muussakin lausunnossa, kuten Suomen Koiravaljakkoyrittäjien ja Metsästäjäliiton vastauksissa.
Sen sijaan Hesy haluaa kiellettyjen toimenpiteiden esimerkkeihin kiellon poistaa koiralta kannusvarpaita. Kielto ei ole yhdistyksen mukaan nykyisessä eläinsuojelulaissa yksiselitteinen, sillä kannusvarpaita on voitu poistaa loukkaantumisriskin takia ennaltaehkäisevästi.
Löytöeläinten kahta viikkoa kiitetään
Löytöeläinten talteenottoa koskevassa kohdassa usea lausunnon antaja kannattaa eläinten säilytysajan palauttamista 15 vuorokauteen. Asiaa kommentoivat muun muassa noin 40 eläinsuojeluyhdistystä yhteisvastauksessaan.
Kiitosta saa myös tunnistusmerkinnän tarkastamisvelvollisuus, löytöeläinten tilastointivelvoite ja velvoite julkaista tieto löydetystä eläimestä.
Sen sijaan löytöeläinten kuljetuksesta useat vastaajat haluaisivat päätöksen, että kulut korvataan. Tätä vaatii myös muun muassa Ruokavirasto.
Aiemmassa lakiversiossa kuljetuksen olisi maksanut kunta, mutta nyt käsittelyssä olevassa luonnoksessa tämä on jätetty pois. Ylipäätään löytöeläinasia on palautettu lähes ennalleen, kun maakuntauudistus jäi toteutumatta.
Tullilla huolta valvonnasta
Tulli ottaa kantaa valvontaan ja resursseihin. Tulli katsoo, että alle puolivuotiaiden pentujen tuontikiellon valvonta on haasteellista ilman eläinterveysviranomaisten läsnäoloa, tai edellyttää vähintäänkin koulutusta ja tukea eläinterveysviranomaisilta, myös virka-ajan ulkopuolella.
Luonnoksessa todetaan myös, että Tullin valvonta tapahtuisi edelleen sen resurssien puitteissa ja muun sisämarkkinavalvonnan yhteydessä eikä esitetty muutos aiheuttaisi Tullille lisäkustannuksia tai lisäresurssitarpeita. Tulli haluaa, että tämä kohta muistetaan, kun tavoitteita asetetaan tälle tehtävälle.
Harjoitusten, kilpailujen ja kohde-eläinten pidon tulee olla ilmoituksenvaraista toimintaa, jotta sitä on mahdollista valvoa. Kohde-eläimille on myös lailla taattava sellaiset elinolosuhteet, joissa niiden elämä on kokeiden ja harjoitusten välissä niin laadukasta, että eläimen kokonaishyvinvoinnin voidaan ajatella olevan hyvällä tasolla.
Lausunnot ovat luettavissa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta hankeikkunan kautta (https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM051:00/2020). Yksityishenkilöiden jättämiä lausuntoja ei julkaista internetissä. Julkaistujen lausuntojen kokonaismäärä tarkistettu 19.1. Lakipaketti etenee eduskuntaan vasta syksyllä.
