Ilmastonmuutos tuo uusia loisia myös pohjoiseen
Puutiaisiin Suomessa on jouduttu tottumaan, ja niitä joutuu koirasta poistamaan vielä myöhään syksyllä ja jo aikaisin keväällä. Vakavampiakin loisia leviää jo vauhdilla Keski-Eurooppaan ilmaston lämpenemisen myötä. (Kuva: Lehtikuva)
Monet loiset maailman lämpimiltä alueilta leviävät jo Keski-Euroopassa, sillä monille tuholaisille kohoavat lämpötilat tarkoittavat parempia elinoloja. Uusien kutsumattomien vieraiden lisäksi myös kotoperäiset loiset ja ötökät hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Hyönteisten aineenvaihdunta vilkastuu, ne kuoriutuvat aikaisemmin, lisääntyvät nopeammin ja kohtaamme niitä useammin. Leutoina talvina monet loistyypit pysyvät aktiivisina pidempään.
Joitain loisten aiheuttamia sairauksia saattaa koira tartuttaa ihmiseen tai jopa päinvastoin, ja monet loisista kantavat tartuntatauteja. Tutkijat varoittavat, että esimerkiksi Saksassa voi tulevaisuudessa tavata aasiantiikerihyttysiä (Aedes albopictus), jotka välittävät monia taudinaiheuttajia, kuten Zika- ja Länsi-Niilin virusta. Vuoteen 2013 mennessä Saksan ympäristövirasto kirjasi vain yksittäisiä hyttyslöydöksiä, nyt raportoidaan jopa kokonaisista parvista. Asiantuntijat arvelevat, että tiikerihyttynen yleistyy kaikkialla Saksassa muutaman vuoden sisällä.
Hietasääskiä (Phlebotomus) esiintyy tropiikissa ja subtropiikissa neljällä mantereella, mutta myös Välimeren ympärillä Etelä-Euroopassa. Ensimmäisten parvien on huomattu selviävän nyt jo Alppien pohjoispuolella ja trooppisen lääketieteen asiantuntijat odottavat, että hyttyslaji asettuu pysyvästi Saksaan. Hietasääsket voivat tartuttaa leishmaniaasin niin koiriin kuin ihmisiin. Kyseessä on kolmella eri tavalla ilmenevä vaikeasti hoidettava sairaus, joka itää useiden kuukausien ajan ja puhkeaa vasta myöhemmin – jos puhkeaa. Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa lähes 30 prosenttia Etelä-Italian kenneleiden koirista sai positiivisen tuloksen leishmaniaasitestistä.
Hyalomma-puutiaislaji (Hyalomma marginatum) on tullut todennäköisesti Afrikasta ja Aasiasta saapuvien muuttolintujen mukana. Niin kutsuttu jättiläispunkki voi välittää esimerkiksi lavantautia. Ensimmäisistä yksilöistä on raportoitu jo Skandinaviassa asti. Laji ei vielä ole saanut itselleen virallista suomenkielistä nimeä.
Kyynelnesteellä elävä hedelmähyttynen (Phortica variegata) voi tartuttaa monille eläinlajeille itämaisen silmämadon (Thelazia callipaeda). Laji on jo Etelä-Euroopassa kotoperäinen, mutta myös Saksassa sitä on tavattu. Viime vuonna silmänmatoja jouduttiin poistamaan ainakin kahdelta saksalaiselta koiralta ja yhdeltä kissalta.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan noin 17 prosenttia kaikista tartuntataudeista tarttuu loisten välityksellä. Nämä infektiot aiheuttavat vuosittain yli 700000 ihmisen kuoleman. Robert Koch -instituutin (RKI) tutkijat arvelevat esimerkiksi punkkien välittämien tautien, kuten borrelioosin ja TBE:n tartuntamäärien kasvavan tulevien vuosien aikana. On entistä tärkeämpää suojella niin itseään kuin koiraakin rokotusten ja sopivan vaatetuksen avulla sekä rutiininomaisen ihon/karvojen tarkistamisen myötä. Myös koirien sisäloiset tulee häätää säännöllisesti, mikäli sellaisia koiran ulostetutkimuksessa ilmenee.
Lähde: vdh.de
