Yli 700 kasvattajaa vaatii vakiosopimusten hylkäämistä
Kasvattajissa on kerran elämässään pentueen teettäviä sekä vuosikymmeniä asialle omistautuneita. Kasvattajan asema pennun myyjänä vaihtelee suuresti, jonka vuoksi nimienkeräyshankkeen taustajoukot pitävät kohtuuttomana, että kaikkien on käytettävä samoja sopimuslomakkeita. (Kuva: Hannu Huttu)
721 kasvattajaa haluaa käyttää koirankaupoissa omia sopimuksiaan Kennelliiton mallisopimusten sijasta. Koirankasvattajayhdistyksen johtoa painostetaan samalla eroamaan.
Uusia vakiosopimuslomakkeita vastustava 721 kasvattajan joukko on allekirjoittanut adressin ja toivoo, että kasvattajasitoumuksen sekä koiranomistajan ja -haltijan perusohjeen sisältämä velvoittava pakko käyttää Kennelliiton vakiomuotoisia kauppa- ja sijoitussopimuksia muutetaan muotoon ”tulee käyttää kirjallisia sopimuksia”. Allekirjoittajat ovat SuKoKa:n (Suomen Koirankasvattajat) aktiivikasvattajia.
Allekirjoittaneet vaativat myös SuKoKa:n hallituksen kutsuvan koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen mittaamaan SuKoKa:n puheenjohtajan ja hallituksen luottamusta. Vaateen takana on, etteivät allekirjoittaneet katso SuKoKa:n edustajien ajaneen kasvattajien etua toimiessaan Kennelliiton kokoamassa sopimustyöryhmässä.
SuKoKa:n jäsenet Marja Blomqvist ja Molli Nyman sanovat, että 721 kasvattajaa on vain jäävuoren huippu. – On vieläkin enemmän kasvattajia, jotka eivät koe uusia lomakkeita toimivina. Meillä on ollut kasvattajien kesken erittäin antoisia verkkokeskusteluja ja dialogia tarvitaankin, sillä kysymys ei ole mistään pikkujutusta, he sanovat.
– On saatava joku taho ajamaan asiaa, jotta saisimme sellaiset sopimuslomakkeet, joita kasvattaja voi käyttää kaikissa tilanteissa. Sopimusten tulee olla tasapainossa molempien sopijaosapuolten etujen ja velvoitteiden kanssa. Ei ole oikein, että pakotetaan käyttämään sopimusta, joka ei sovi tarkoitukseensa. Eikä ole kenenkään etu, että sopimuksista tehdään omia muunnelmia, sehän sotii jo kasvattajasitoumusta vastaan, Marja Blomqvist mainitsee.
– Tämä ei tarkoita, etteivätkö kasvattajat haluaisi käyttöönsä selkeitä ja tasapuolisia vakiosopimuksia. Haluamme ja aiomme niitä käyttää tulevaisuudessakin. Mutta vastustamme pakkoa käyttää niitä aina ja kaikissa tilanteissa, myös niissä, joihin ne eivät sovi, sanotaan sukokalaisten Kennelliiton valtuuston jäsenille lähettämässä vetoomuksessa.
– Koiranpentuja myydään ja sijoitetaan Suomessa vuosittain noin 50000 kertaa. Rotuja on satoja ja kasvattajia tuhansia. Kasvattamisen laajuus vaihtelee kerran elämässä tehdystä pentueesta vuosikymmeniä kestävään omistautumiseen. Valtaosa suomalaisista kasvattajista on vastuullisia ja asiansa osaavia, mutta heidän asemansa pennun myyjinä vaihtelevat suuresti. Siksi on täysin kohtuutonta, että kaikkien kasvattajien on käytettävä samoja sopimuslomakkeita.
Sukokalaiset katsovat, ettei sopimuspakolle ole tarvetta eikä perusteita. – Sopimusongelmat ovat marginaalisia. Vuositasolla kuluttajariitalautakuntaan, käräjäoikeuteen tai Kennelliiton eettiseen toimikuntaan päätyy alle promille kaikista tehdyistä sopimuksista, ja näistäkin iso osa lienee tehty vakiosopimuslomakkeelle. Pakolle ei myöskään ole juridisia perusteita, päinvastoin se on vastoin sopimusvapauden, elinkeinonvapauden ja kilpailunrajoittamisen kiellon periaatteita, vetoomuksessa jatketaan.
Molli Nymanin mielestä uudet sopimukset on tehty lähinnä ostajapuolta ajatellen. – Haluaisimme sopimukset, jotka suojaavat myös kasvattajaa. Olisiko parasta tehdä hyvin yksinkertainen sopimuspohja, ja sitten vaikka laatia erillinen ostajan ja myyjän opas sitä tukemaan ja selittämään? Nyt esitetyt sopimukset ovat liian yksityiskohtaisia, monimutkaisia ja sekavia.
Sekä Nyman että Blomqvist toivovat aiheesta myös lisää koulutusta. – Webinaarit ovat toimineet hyvin, niitä lisää. Jos on käynyt kasvattajan jatkokurssin 25 vuotta sitten, on moni asia ehtinyt muuttua. Sopimuskeskusteluissa on tullut ilmi, että kasvattajien systemaattiselle koulutukselle on tarvetta. Koulutusten avulla voisi monta koirakaupan ongelmatilannetta ehkäistä etukäteen.
