Diabeteskoira lisää omistajan diabetesriskiä

Henkilöillä, joilla on diabetesta sairastava koira, on suurempi riski saada tyypin 2 diabetes verrattuna sellaisiin koiranomistajiin, joiden koiralla ei ole diabetesta. Kissanomistajien ja kissojen välillä ei näytä olevan tällaista yhteyttä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet mahdollisen yhteyden koiranomistajan liikalihavuuden ja hänen koiransa liikalihavuuden välillä. Mutta onko koirilla, kissoilla ja niiden omistajilla myös yhteinen riski sairastua diabetekseen? Uppsalan yliopiston, Ruotsin maatalousyliopiston, Karoliinisen Instituutin ja Liverpoolin yliopiston tutkijat ovat äskettäin julkaisseet aiheesta tutkimuksen.

Yhdistämällä Ruotsin eläinlääkärivakuutusrekisterin tiedot Ruotsin väestö- ja terveysrekistereihin tunnistettiin joukosta aikuiset koiran- tai kissanomistajat. Yhteensä tutkimukseen laskettiin hieman yli 175000 koiranomistajaa ja lähes 90000 kissanomistajaa eläimineen.

Tutkimuksen alkaessa koiran- ja kissanomistajat olivat kaikki keski-ikäisiä tai vanhempia. Heitä sekä heidän lemmikkejään seurattiin kuuden vuoden ajan. Sen jälkeen analysoitiin kaikki uudet tyypin 2 diabeteksen eli aikuistyypin diabetesdiagnoosin saaneet eläintenomistajat ja diabetesdiagnoosin saaneet koirat ja kissat.

Tutkijat pystyivät näkemään, että diabetesta sairastavien koirien omistajilla oli 38 prosenttia suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna diabetesta sairastamattomien koirien omistajiin. Samaa yhteyttä ei nähty kissanomistajilla. Koiranomistajien suurempaa riskiä ei voitu selittää muilla tekijöillä, kuten omistajien iällä, sukupuolella tai sosioekonomisilla seikoilla. Myöskään koirien ikä, sukupuoli tai rotu ei vaikuttanut.

– Tuloksemme osoittavat, että diabetesta sairastava koira voi merkitä lisääntynyttä riskiä koiranomistajalle sairastua myös itse tyypin 2 diabetekseen. Meillä ei ollut tietoa kotitalouksien asumistottumuksista, mutta uskomme, että yhteys voi johtua esimerkiksi liikuntatottumuksista ja ehkä jossain määrin myös ruokailutottumuksista ja yleisestä liikalihavuuden riskistä. Jos yhteiset liikuntatavat olisivat tärkeä tekijä, se voisi myös selittää, miksi emme näe samanlaista yleistä diabeteksen riskiä kissanomistajien ja kissojen välillä, sanoo Uppsalan yliopiston lääketieteellisen epidemiologian tutkijatohtori Beapsice Kennedy.

Koiran diabetes vaatii yleensä elinikäistä insuliinihoitoa. Sitä esiintyy pääasiassa vanhemmilla koirilla, yleisemmin steriloimattomilla nartuilla etenkin jälkikiiman yhteydessä. Narttuihin vaikuttava diabeteksen muoto on myös liitetty liikalihavuuteen ja sitä esiintyy useammin joissain ruotsalaisissa metsästyskoiraroduissa. Se, kuinka yleistä koirien steriloiminen on tai mitkä rodut ovat suosituimpia, vaihtelee maittain runsaasti. Sen vuoksi ei ole varmaa, että ruotsalaisten koiranomistajien ja heidän koiriensa yhteinen diabetesriski olisi yhtä suuri muualla maailmassa.

– Koirat ja ihmiset ovat asuneet yhdessä vähintään 15000 vuotta ja jakavat jokapäiväisen elämänsä hyvässä ja pahassa. Tässä ainutlaatuisessa tutkimuksessa osoitamme, että näyttää olevan yleisiä elämäntapoja ja ympäristötekijöitä, jotka lisäävät diabeteksen riskiä kotitalouksissa niin koiralla kuin sen omistajallakin, mainitsee Uppsalan yliopiston molekyyliepidemiologian professori Tove Fall.

Tutkimus on julkaistu The bmj-tiedelehdessä.

Lähde: Uppsala universitet, uu.se

Kommentoi:

Koiramme