Lyttykuonojen rekisteröintiehdot tiukentuvat
Suomi ottaa käyttöön laajat jalostussäännökset kolmelle lyhytkuonoiselle rodulle, muun muassa mopsille (kuvassa). Kennelliitto kannustaa näiden rotujen rotujärjestöjä myös avoimeen keskusteluun pitkäjänteisistä, harkituista roturisteytyksistä. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Englanninbulldoggin ja mopsin jalostussäännökset tiukentuvat ja jalostukseen käytettäville ranskanbulldoggeille vaaditaan pakolliset terveystutkimukset vuoden 2021 alussa.
Lyhytkuonoisista roduista tiibetinspanielilla ja bostoninterriereillä on ollut pakollinen terveysohjelma jo useita vuosia. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan pureudu lyhytkuonoisten rotujen tyypillisiin ongelmiin, vaan muihin rotukohtaisiin sairauksiin. Muilla lyhytkuonoisilla roduilla ei ole ollut rotukohtaisia terveysohjelmia.
Englanninbulldoggeille hyväksyttiin rotujärjestön esityksestä vuonna 2019 kävelytesti koirien jalostuskäytön pakolliseksi ehdoksi. Kävelytestin avulla arvioidaan koiran hengityskykyä ja lämmönsäätelyä.
Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on käsitellyt elo-syyskuussa rotujärjestöjen esitykset mopsien, ranskanbulldoggien ja englanninbulldoggien PEVISA-ohjelmiksi (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma). Kennelliiton hallituksen vahvistamat englanninbulldoggin ja mopsin terveysohjelmat viedään vielä tiedoksi Kennelliiton valtuustolle marraskuussa.
Ensi vuoden alusta englanninbulldoggien terveysohjelma laajenee merkittävästi. Pakolliseksi tulevat kävelytestin lisäksi lonkkatutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus ja silmätutkimus.
Ranskanbulldoggeille aloitetaan pakolliset terveystutkimukset vuonna 2021. Pakolliseksi tulevat selän laaja röntgentutkimus, polvilumpioiden sijoiltaanmenon varalta tehtävä tutkimus, silmätutkimus ja sydänkuuntelu.
Mopsit ovat olleet PEVISAssa jo kuluvan vuoden alusta alkaen silmä- ja polvitarkastuksien osalta, mutta niiden terveysohjelmaa tiukennetaan lisäämällä pakollinen kävelytesti vähintään toiselle pentueen vanhemmista. Vuoden 2021 alusta alkaen suunnitellun pentueen isän tai emän tulee läpäistä myös kävelytesti.
Ensi vuodesta alkaen Kennelliiton jalostustietokantaan tallennetaan kävelytestituloksen lisäksi eläinlääkärin kävelytestin yhteydessä tekemä, ylähengitysteiden ahtautta kuvaavan BOAS-asteikon mukaisen luokituksen tulos. Jatkossa on tarkoitus vielä laajentaa lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieoireyhtymään (BOAS) vaikuttavien tietojen tallennusta.
Ensimmäisenä Pohjoismaana Suomi ottaa nyt käyttöön näin laajat jalostussäännökset kolmelle lyhytkuonoiselle rodulle. Kennelliitto kannustaa myös lyhytkuonoisten rotujen rotujärjestöjä avoimeen keskusteluun pitkäjänteisistä, harkituista roturisteytyksistä. Jalostusrajoitusten tiukentuessa on myös tärkeää ylläpitää mahdollisimman laajaa jalostuspohjaa ja välttää ääripiirteiden korostamista.
– Rotujärjestöillä, lyhytkuonoisten rotujen harrastajilla ja Kennelliitolla on edessään suuria haasteita näiden rotujen terveyden edistämiseksi. Voimme päästä hyviin tuloksiin yhteistyöllä. Kennelliiton tehtävänä on edistää ja kannustaa lyhytkuonoisten rotujen terveystutkimuksia ja saada kaikki rodut mukaan näihin terveystalkoisiin, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.
* Korjattu klo 18:20: Mopsien PEVISA-ohjelma alkoi jo vuoden 2020 alusta silmien ja polvien osalta.
