Koronatutkimus vahvisti koirien huiman hajukyvyn
Koronakoirien taidot on todistettu laajan tutkimuksenkin avulla. (Arkistokuva: Aino Pikkusaari)
Hajukoirat voidaan todistetusti opettaa tunnistamaan koronavirus. Tuore tutkimus myös lisää tietoa koirien huimasta hajujen erottelukyvystä. Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa koirat tunnistivat pyyhkäisynäytteet oikein 92 prosentin tarkkuudella.
– Erityisen vaikutuksen minuun teki se, että koirat suoriutuivat huonommin silloin, kun näytteet oli kerätty varianttiviruksen aiheuttaman taudin sairastaneilta, kertoo professori, infektiosairauksien ylilääkäri Anu Kantele Helsingin yliopistosta ja HUSista.
Selitys on Kanteleen mukaan yksinkertainen: koirat oli koulutettu alkuvaiheen virustyypillä, minkä vuoksi ne eivät aina kelpuuttaneet varianttinäytteitä positiivisiksi. – Tämä paljastaa niiden erottelukyvyn uskomattoman tarkkuuden, Kantele sanoo.
Tutkimusaineisto koottiin Helsinki-Vantaan lentokentältä menetelmällä, jossa testaajakolmikkoon kuulunut koira, koiranohjaaja ja tutkija eivät tienneet, mitkä näytteistä olivat positiivisia ja mitkä negatiivisia.
Huolella järjestetyssä ja valvotussa tutkimuksessa selvitettiin myös yksittäisien tekijöiden vaikutusta hajukoirien tunnistamiskykyyn. Kolmivaiheinen tutkimus on julkaistu BMJ Global Health -tiedelehdessä.
Tutkimus tuo merkittävää lisätietoa hajukoirien käytöstä pandemiatorjunnassa ja vahvistaa aikaisempia löydöksiä hajukoirien kyvystä tunnistaa koronavirusinfektion saaneet henkilöt.
Koulutusvaiheessa hajukoirat opetettiin tunnistamaan koronaviruspotilaan ihonäyte verrokin näytteestä. Useamman viikon harjoitusjakson jälkeen koirat siirtyivät lentokentälle.
Satojen näytteiden koe
Tutkimuksen toisessa vaiheessa neljä hajukoiraa osoitti validaatiokokeessa osaamisensa. Koirat saivat haisteltavakseen 420 näytettä seitsemän päivän aikana maalis–huhtikuussa 2021. Näytesarjat olivat identtiset. Näytteen antajien koronavirustilanne oli varmistettu PCR-tutkimuksella.
– Arvokasta tutkimuksessa oli laadukas koeasetelma. Näytemäärät olivat tarpeeksi suuria, ja suorituksia voitiin verrata toisiinsa. Koirat osasivat onnistuneesti myös ilmaista näytesettejä, joissa oli vain negatiivisia näytteitä. Tämä on tärkeää hajukoirien seulontatyössä, kuvailee DogRisk-tutkimusryhmän johtaja ja seuraeläinten kliinisen tutkimuksen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen kolmas vaihe suoritettiin seulomalla Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajia ja henkilökuntaa. Hajukoirat tunnistivat oikein 98,7 prosenttia negatiivisista näytteistä.
Koronaviruspositiivisten vähäinen määrä esti tekemästä kunnollista arviota osuvuudesta, mutta koirien työmotivaationäytteiden perusteella positiivisten osuvuus olisi myös ollut 98,7 prosenttia.
– Ryhmämme jatkaa tutkimustyötään hajukoirien käytöstä yhteiskunnan apuna. On monia muitakin sairauksia, joiden tutkimuksissa voitaisiin hyödyntää koirien loistavaa hajuaistia, sanoo Hielm-Björkman.
Tutkimusta rahoitti usea taho, muun muassa Suomen Kennelliitto. Anna Hielm-Björkmanin tutkimusryhmän työtä on tuettu myös yksityishenkilöiden tekemillä lahjoituksilla yliopiston ja Kennelliiton yhteiseen koronakoirakeräykseen. Koirien koulutus tehtiin Wise Nosen tiloissa.
