Flätti intoilee häntä viuhuen
Flätillä on riistaviettiä, vedestä tai metsästä päätyy usein jotakin koiran suuhun. Rotu kehitettiin toimimaan toisten koirien kanssa, joten laumakäytös on sujuvaa. Kouluttamista helpottaa miellyttämisenhalu ja ahneus. (Kuva: Kaija Leinonen)
Sileäkarvainen noutaja eli flätti on iloinen touhottaja ja kaikkien kaveri. Se soveltuu aktiiviseen kotiin harrastuskoiraksi, lenkkeilykaveriksi tai metsästyskäyttöön.
Rotu on peräisin 1800-luvun Englannista. Fasaanijahdin noustua suosituksi tarvittiin koiria, jotka pysyivät lintujen ylösajon ajan hallinnassa, mutta pystyivät keräämään saaliin talteen tarkasti ajon jälkeen. Jahti vaati useiden koirien käyttöä, joten koirien tuli olla sosiaalisia. Aluksi painotus oli hyvissä käyttöominaisuuksissa, mutta varsin pian alettiin kiinnittää huomiota myös ulkomuotoon. Vanhojen valokuvien perusteella nykyinen sileäkarvainen noutaja näyttää edelleen hyvin samantyyppiseltä kuin alkuperäinen.
Suomeen ensimmäinen flätti tuli 1967. Viime vuonna meillä rekisteröitiin niitä 188. Rotu on aktiivinen ja energinen ja se tarvitsee paljon liikuntaa ja virikkeitä. Pelkäksi seurakoiraksi rotua ei suositella. Rodulla ei ole tapana haukkua turhia, joten asumismuotoa tärkeämpää on aktiviteettien määrä. Flätit ovat uteliaita ja suvaitsevaisia koiria, oli kyseessä sitten ihmiset, toiset koirat tai muut eläimet.
Suosituimmat lajit näyttelyiden lisäksi ovat noutajien metsästyskokeet, mejä, rallytoko, agility ja nosework. Työskentelyhalu on kova, mutta rotu on myös häiriöherkkä. Flätti ei ole välttämättä parhain rotu kaikkiin lajeihin, mutta se on yleensä hyvä suorittaja lajissa kuin lajissa. Kouluttamista helpottavat koiran suuri miellyttämisenhalu ja ahneus.
Rotumääritelmä kuvaa sileäkarvaista noutajaa keskikokoiseksi, iloiseksi ja eloisaksi. Uroksen ihannekorkeus on 59–61,5 senttiä, nartun 56,5–59. Pää on pitkä ja kuiva, kallo litteä eikä kovin leveä. Ilme on hyvin älykäs. Karvapeite on tiheä, mahdollisimman sileä, häntä ja raajat ovat hapsuttuneet. Sallitut värit ovat musta ja maksanruskea.
Flätti kuuluu Pevisaan. Jalostuskoirilta tulee kuvata lonkat ja kyynärpäät, ja myös silmätarkastus vaaditaan. Syöpien jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy on onnettomuudet ja tapaturmat, mikä johtunee rodun vilkkaasta luonteesta.
Toukokuun Koiramme-lehdessä 5/2025 on laaja rotuesittely sileäkarvaisesta noutajasta.
