EU-tuella vauhtia koiratoimintaan
Sastamalaan on remontoitu kuluvan ohjelmakauden aikana uusi hoitola PetVilla ja sen kylkeen sisäleikkitila. Prima-koira viihtyy leikkihuoneessa. (Kuva: Birgit Halkio)
Mikä muu kuin koirat yhdistää Koirakerho Tassuja Salosta, lemmikkihoitola PetVillaa Sastamalasta, lemmikkikeskus Loiskista Iisalmesta, Ylivieskan Kennelseuraa ja Erä-Susi-yritystä Kuusamosta? Yhdistykset ja yritykset toimivat eri puolilla Suomea ja ovat myös kooltaan ja toiminnaltaan erilaisia, mutta yksi yhteinen nimittäjä löytyy: EU. Kukin näistä toimijoista on onnistunut saamaan julkista rahoitusta paikkojen rakentamista ja kunnostamista varten.
Viisikko ei ole suinkaan mikään harvinaisuus. Ruokaviraston ylläpitämän julkisen hankerekisterin perusteella kuluvalla ohjelmakaudella 2014–2020 on vireillä satakunta koiriin liittyvää suunnitelmaa ja urakkaa. Lisää osumia kertyy, jos mukaan lasketaan kaikki vähänkään koiria sivuavat työt. Sitä paitsi kokonaismäärä kasvaa vielä, koska hakemuksia otetaan vastaan kauden loppuun saakka. Tosin rahahanat eivät enää avaudu yhtä helposti kuin alussa. Monissa leader-yhdistyksissä sekä ely-keskuksissa (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kassan pohja on jo käsillä tai ainakin näkyvillä.
EU, leader ja hankkeet herättävät varmasti ristiriitaisia tunteita, mutta toteutuneiden töiden perusteella myös koira-alalle on virrannut melkoinen määrä puhdasta rahallista tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston kautta. Tosin koirahankkeet ovat pieniä tai pienehköjä verrattuna kaikkiin hyväksyttyihin hakemuksiin, joita on listalla jo yli 9000. Kuluvan rahoituskauden koirahankkeiden budjetit ovat viitisen miljoonaa euroa, selviää Koiramme-lehden yhteenvedosta (Koiramme 11/2019).
Budjettien perusteella esimerkkiviisikosta isoin urakka on meneillään Rukalla, jossa Erä-Susi aikoo kehittää huskytarhaansa lähes 180000 euron arvosta uusien omistajiensa voimin. Sastamalaan remontoitiin lemmikkihoitola ja koirien sisäleikkitila 85000 euron yhteisbudjetilla. Ylivieskaan rakennettiin koirapuisto paikallisen yhdistyksen 75000 euron urakalla. Iisalmessa investoitiin koirakylpylään 49000 euroa. Pienimmän työn toteutti koirakerho Tassut, joka kunnosti kenttää ja hankki lisää kalustoa. Vuoden mittaisen hankkeen budjetti oli 12000 euroa. Edellisellä ohjelmakaudella yhdistys muun muassa rakensi alueelle treenihallin.
Julkista rahoitusta erilaisiin töihin myönnetään pienimmillään 20 ja suurimmillaan täydet sata prosenttia. Yritykset voivat saada investointeihin tukea enimmillään 35 prosenttia, joten omaa rahaa on oltava riittävästi massissa. Yhdistykset ja yhteisöt saavat yleensä aina yli 50 prosenttia avustusta, ja ne voivat kuitata omarahoitusosuutta pitkälle talkootöin. Avustusprosenttiin vaikuttaa moni asia, kuten sijainti. Maaseutu on varsin väljä käsite tukipäätöksissä, mutta isoimpien kaupunkien keskustat on rajattu ulkopuolelle. Syrjäinen sijainti sen sijaan on usein hakijalle plussaa.
Avustusta saaneet arvostavat tukea paljon ja puhuvat jopa lottovoitosta. Rahoitus on ollut useassa tapauksessa ratkaiseva päätöksen tekemistä ja myös toteuttamista varten. Apua kuitenkin tarvitaan, että suunnitelmat ovat toimivat ja hakemukset tip-top-kunnossa. Itsenäisesti toimivien paikallisten leader-ryhmien ovet käyvätkin taajaan, ja myös ely-keskukset on opittu tuntemaan lukuisien valmistelutöiden aikana.
Aina kaikki ei tietenkään mene putkeen. Ilmaista rahaa saa vain osaan kustannuksista, ja tilillä tukisummat näkyvät vasta jälkeenpäin. On selvittävä omin neuvoin ja saatava toiminta pyörimään kunnolla. Aktiivisuutta ja terveyttä edistävien koirien käyttöön suunnattu tukikoirahanke lähti lupaavasti vauhtiin Kuopiossa kolmisen vuotta sitten. Atekoira-yhdistys kuitenkin hiipui, mutta hankkeen takana olevan säätiön toimintaa yritetään vauhdittaa uudelleen.
Käytännössä seuraavat tukimahdollisuudet koittavat uuden ohjelmakauden alkaessa. Suomessa vuosien 2021–2027 suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta mitään päätöksiä ei voida tehdä ennen kuin koko unionia koskevat rahoitusneuvottelut on lyöty lukkoon Brysselissä.
Koirayhdistysten ja alan yritysten kannattaa kuitenkin ryhtyä jo tuumailemaan, onko vaikka majan kunnostaminen tai uuden hallin rakentaminen ajankohtaista. Sen verran ainakin kannattaa nähdä vaivaa, että näkee, olisiko vihreää valoa tarjolla omille suunnitelmille. Yleensä yhdeksän puollettua hakemusta kymmenestä menee läpi.
