Isot muutokset jatkuvat löytöeläinten talteenotossa
Venla, 14-vuotias briardi, on löytökoirien tyyppitapaus. Puhdasrotuinen koira, joka ehti olla tarhassa vain lyhyen ajan ennen kuin omistaja pääsi hakemaan sen kotiin. (Kuva: Birgit Halkio)
Irtokoirat tulevat ja menevät. Tämä luonnehtii parhaiten nykyistä tilapäisesti talteenotettujen koirien tilannetta Suomessa. Suurin osa löytökoirista päätyy nopeasti omalle omistajalleen, mutta vuosittain eläinsuojiin vietyjen koirien tarkkaa kokonaismäärää ei tiedetä. Koiramme-lehti kartoitti viime vuoden tilanteen löytöeläinten virallisista talteenottopaikoista, joita on vajaat 130. Toinen osa kyselyä liittyi kustannuksiin. Viime vuonna kunnat käyttivät palvelunostoihin runsaat kaksi miljoonaa euroa, mutta tuleva maakuntauudistus voi muuttaa kokonaissummaa paljonkin. Varsinkin, jos eläinten tuonnista tarhoille aletaan maksaa korvauksia. Laaja juttu löytöeläimistä on luettavissa kesänumerosta (Koiramme 7-8/2018).
Kysely tehtiin ensin sähköpostitse ja lopuksi lähinnä puhelimitse. Vastaukset kattavat lähes kaikki löytöeläinpaikat ja kunnat. Tulosten perusteella eläinsuojissa hoidettiin vuonna 2017 noin 3400 koiraa. Isot toimijat pitävät lähes kaikki yksityiskohtaista kirjanpitoa, mutta joukossa on myös suurpiirteisemmin eläimistä kirjaa pitäviä yrittäjiä. Tehdään tärkein työ, hoidetaan karkulaiset. On myös hyvin erilaisia sopimuksia, joista osa perustuu vuotuiseen tai kuukausittaiseen kulukorvaukseen, ei eläinten lukumäärään. Koirien tai muiden eläinten määriä tai muita tietoja ei myöskään ole usein kysytty, saati tehty laajoja yhteenvetoja. Viimeksi maa- ja metsätalousministeriö selvitti talteenottoa 2010-luvun alussa.
Keskusteluissa eläinsuojien pitäjien kanssa arkityön kuviot kävivät selväksi. Puhdasrotuisten koirien tilanne on aivan toinen kuin monirotuisten. Rotukoirat ehtivät hädin tuskin tarhalle, kun omistaja jo kurvaa pihaan. Löytöeläinpaikkojen pitäjät kiittävät kautta maan internetiä ja tunnistusmerkintää. Viidessä vuodessa on tapahtunut iso muutos. Varsinkin facebook on osoittanut toimivuutensa.
Kyselykierros osoitti myös, että työhön liittyy ikävän paljon hankalia lemmikinomistajia ja kaikentietäviä kommentoijia eri keskustelupalstoilla. Tämän vuoksi pienten paikkojen tai yksittäisen kunnan löytöeläimiä hoitavat eivät juuri halunneet kertoa näkemyksiään omalla nimellään. On koiria, jotka päätyvät eläinsuojaan yhä uudelleen. Herää myös epäilyjä, että lemmikkien lopettamiskulut voivat olla kynnyskysymys omistajalle. Tällaisia arvioita on tehty, kun on otettu talteen selvästi iäkäs ja huonokuntoinen koira. Varsinkin, kun koiran perään ei kukaan kysy eikä omistajaa tavoiteta.
Paikoittain on vaihtelua, mutta yhdestä asiasta eläintenhoitajat ovat samaa mieltä. Koirat eivät ole isoin ongelma, vaan kissat. Talteenotettujen kissojen määrä saattaa olla kymmenkertainen koirien määrään verrattuna. Sirutusta ja kissojen leikkaamista toivottiin enemmän kuin mitään muuta löytöeläintoiminnan pullonkaulan helpottumiseksi.
Koiramme-lehden suurkysely ajoittui nykyisenkaltaisen löytöeläintoiminnan loppuvaiheisiin. Palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille, kunhan maakuntauudistus saadaan valmiiksi. Tätä nykyä puhutaan vuodesta 2021. Muutoksia tietää myös valmisteilla oleva eläinten hyvinvointilaki. Sekä palveluntuottajat että -ostajat ovat uudessa tilanteessa, mikäli löytöeläinten tallessapitoaika lyhenee ja eläinten tuomisesta tarhoille aletaan maksaa korvauksia.
Viime vuonna kunnat maksoivat keskimäärin 0,60 euroa asukasta kohden löytöeläinten talteenottopalveluista. Muutamat kunnat tai yhteistoimijat maksoivat myös kilometrikorvauksia ja muutenkin vaihtelu oli suurta. Yhteensä rahaa kului palveluiden ostamiseen runsaat kaksi miljoonaa euroa.
Maakuntauudistusta seuraavissa sopimusneuvotteluissa riittää varmasti neuvoteltavaa. Kyselyyn vastanneista palveluntuottajista iso osa oli tyytymätön työstä maksettaviin korvauksiin, erityisesti ylläpitokorvauksiin. Sopimuksissa toivotaan myös laadun painavan vaa´assa. Toisaalta tuoreet maakuntauutiset kertovat, että säästöpaineet ovat kovat. Jos ja kun kustannuksia pitää pystyä karsimaan, on suuri uhka, että löytöeläimet ovat listan kärjessä.
