Aki Kaurismäelle kaikki koirat ovat tärkeitä elokuvissakin

Kymmenvuotias keltapörröturkkinen Alma on hurmannut yleisöä katsomokaupalla elokuvateattereissa koko syksyn. Alma on Aki Kaurismäen uusimman pitkän elokuvan koiranäyttelijä, merkittävässä roolissa Chaplin-koirana.

Elokuva Kuolleet lehdet nousi nopeasti vuoden 2023 katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi ja myös ohjaajansa suosituimmaksi pitkän uran varrelta. Koiramme-lehtikin on saanut sijansa Kaurismäen ulkomaita myöten parhaaksi kehutussa filmissä. Lyhyesti, yllättävästi ja ilahduttavasti.

Alma palkittiin hienosta työstään Palm Dog -palkinnolla keväällä Cannesin filmijuhlilla. Kolmantena Kaurismäen ja Paula Oinosen perheen koirista. Tasapuolisuuden nimissä pitää toki mainita, että myös toinen Alma, Ansan roolin näyttelevä Alma Pöysti, on pärjännyt vallan hyvin, kuten vastanäyttelijänsäkin (Jussi Vatanen Holappana). Ohjaajakaan ei ole säästynyt kiitoksilta ja taputuksilta – vaikka näin hän ehkä toivoisi.

Alma-koira kuitenkin tassuttelee etummaisena punaisella matolla. Pyyteettömän kauniin suorituksensa ohella se on nostanut parrasvaloihin kaikki toistakymmentä kollegaansa lähes 40 vuoden ajalta. Tuntuu kuin vasta nyt olisi havahduttu Kaurismäen tapaan tehdä koirille rooleja lähes jokaiseen elokuvaansa. Suureksi koirien ystäväksi tunnettu ohjaaja ja käsikirjoittaja ottaa koirat mukaan elokuviin kuin suoraan todellisesta elämästä ja tekee samalla koirille suuren palveluksen. Myös kaikille koirien kanssa arkea viettäville. Ei ole tehtyjä tarinoita vaan erilaisia hetkiä, hyviä ja huonoja, yhdessä olemista ja luopumista.

Yle Areenan kautta voi katsoa 17 eli lähes kaikki Aki Kaurismäen pitkät elokuvat. Joulunpyhien ohjelmaksi voi hyvin vinkata, että maratonelokuvailta tai parikin on kelpo vaihtoehto tutustua pieniin ja suuriin, iloisiin ja surullisiin koiriin Kaurismäen elokuvissa. Koira on tärkeässä roolissa heti toisessa filmissä, 1986 julkaistussa Varjoja paratiisissa -elokuvassa. Tehtävän hoiti Kaurismäen ensimmäinen oma koira, Laika. Sittemmin Laika esiintyi peräti viidessä elokuvassa ja sen jälkeläisiä on nähty valkokankaalla neljässä polvessa. Ei ihme, että Kaurismäen asuinkuntaan Karkkilaan lokakuussa 2023 avatun elokuvateatterin nimi on Kino Laika.

Yhdessä elokuvista, Arielissa, on muista poikkeava vauhdikas takaa-ajokohtaus. Avustajien jäljille johti lopputeksteissä maininta palveluskoirayhdistyksestä ja koirien rotu. Saksanpaimenkoiraliiton toimistolta annettiin pari hyvää vinkkiä ja hetken kuluttua yksi avustajista oli puhelimessa. Koirat olivat ihan tavallisia kotikoiria, koottu tuolta täältä. Vartijoina oli pari kolme miestä ja kullakin useampi koira talutettavana. Muutaman sekunnin kohtauksessa on tiheä tunnelma, kun koirat täyttävät valkokankaan rynnätessään vankikarkurikaksikon perään. Hukkaan tosin menee kiinniottoyritys, kun Pellonpää ja Pajala pinkovat onnistuneesti pakoon.

Monta muutakin hauskaa ja koskettavaa koirakohtausta tulee vastaan. Vain kolme elokuvaa on kokonaan ilman koiraesiintyjää. Tarkkaavainen kannattaa olla muutenkin, sillä ohjaaja-käsikirjoittaja osaa koetella katsojien hoksottimia. Elokuvaharrastajat ovat jo vuosia ihastelleet tarinoiden sisältämiä elokuvallisia vihjeitä ja viittauksia. Yhtä lailla voi bongailla vanhoja autoja, keittiön pöytiä, matkalaukkuja, jukeboxeja, seinille ripustettuja maalauksia, laskea tupakantumppeja, mitä vain.

Vanha kunnon Tupla tai kuitti -visailukin virkoaisi uuteen elämään Kaurismäen elokuvien pohjalta. Voisi kysyä vaikka, mitkä olivat Laikan jälkeläisten nimet ja missä elokuvissa ne esiintyivät (tästä irtoaa bonusta). Tai mihin elokuvaan voisi sopia Eeva Joenpellon Ralli-romaanin loppuvaiheet? Entä keiden muistoille elokuvia on tehty? Bonusta saa, jos tietää tarkasti oikean elokuvan ja henkilön nimen. Uusimmasta elokuvasta voi antaa lisävinkin, että kyseisen käheä-äänisen laulajan oma esitys päätti edellisen pitkän elokuvan.

Kuolleista lehdistä on mahdollista tehdä lähes mahdotonkin kysymys: kuka oli suunnitellut tiettävästi Suomen ensimmäiset hydrauliikalla toimivat sairaalasängyt. Tällaiset tehtiin 1940-1950 -luvulla juuri Diakonissalaitoksen sairaalaan, jossa Holappa-poloinen makaa koomassa. Ohjaajan mukaan kalusteet ovat alkuperäisiä. Sairaalakohtauksiin liittyy myös Koiramme-lehden pikainen osuus, kun lehden kesäinen numero vuodelta 2022 on yhtenä kolmesta lehtitelineessä huoneen oven ulkopuolella. Aki Kaurismäen ytimekäs vastaus kysymykseen lehtivalinnasta kuului näin: ”Käytän elokuvieni lavastuksissa ainoastaan laatulehtiä.”

Näissä sairaalakohtauksissa on jälleen Alman vuoro loistaa. Samalla se viimeistään nyt osoittaa, mistä kadulta pelastettu löytökoira on tehty, kun se on saanut hyvät olot ja siitä syvästi pitävän perheen. Luottamus kantaa eikä ole tarvetta säntäillä eikä säikkyä vaikka pitäisi kävellä pitkin liukkaita sairaalan käytäviä.

Kun Holappa pääsee lopulta sairaalasta, kolmikon keskinäinen yhteys on koskettavaa. Loppukohtauksessa kolmikko lähtee kävelemään syksyistä puistoa pitkin poispäin. Vasta nyt käy ilmi koiran nimi, kun Holappa sitä kysyy. ”Chaplin”, Ansa vastaa, ja Alma haukahtaa kerran kuin kiitoksena mieleisestä nimestä.

Joulukuun Koiramme-lehdessä 12/2023 on luettavana Aki Kaurismäen antama harvinainen haastattelu Kuolleet lehdet -elokuvasta ja Alma-koirasta sekä yhteenveto Areenassa katsottavana olevista elokuvista. Lisäksi on juttu lokakuussa Helsingissä olleesta Suomen ensimmäisestä koirakinosta, jossa ohjelmassa oli tietenkin Kuolleet lehdet.

Kommentoi:

Koiramme