Onko kotimaisesta koirankupin täyttäjäksi?
Kuivaruuan markkinoilla on tapahtunut lyhyessä ajassa iso muutos. Jo kolme yritystä voi mainostaa supisuomalaista ruokaa. Kuva liittyy Sertin ja Biofarmin uutuuksiin. Kotimaista valmistavat myös Dagsmark ja Rovio. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Kotimaisuus on tupsahtanut lyhyessä ajassa koiran kuivaruokien vaihtoehdoksi. Kuivaruokatarjonnan muutosta selittää lähinnä suomalainen sisu ja kolmen yrityksen luottamus, että valmistus onnistuu täällä kannattavasti, jos muuallakin.
Uudet yritykset, Dagsmark, Rovio ja Biofarmin tytäryhtiö Serti, tulivat markkinoille miltei yhtä aikaa, Dagsmark ensin ja tänä vuonna Rovio ja Serti. Yrityksille tällainen samanaikaisuus tuo myös hyötyä, jos varmasti vaikuttaa kilpailuunkin. Uutuudet saavat aina huomiota osakseen. Kuten myös hurjapäät. Koko kolmikko on hypännyt sellaisella loikalla lähes kylmiltään altaan syvään päähän, että epäilijöitä pinnalla pysymisestä varmasti riittää.
Hauska yhteensattuma on, että näiden kolmen toiveikkaan toimijan ensimmäisten tuotteiden pääraaka-aine alkaa k:lla. On kalaa, kanaa ja kananmunaa, tuoretta sellaista. Yritysten syntyhistoriaa ja toimintaa valotetaan tarkemmin joulukuun Koiramme-lehdessä (12/2020).
Kuivaruokamarkkinat Suomessa ovat vahvasti ulkomaisten jättitoimijoiden hallussa, joten kannattavan markkinaosuuden saavuttamista voi pitää kovana tavoitteena. Toisaalta, ensimmäisenä urakkaan ryhtyneestä yrityksestä kuuluu myönteisiä myyntitietoja. Ruokien kerrotaan saaneen parissa vuodessa hyvin tilaa asiakkaiden ostoskärryissä.
Muutama vuosi eteenpäin ja päästään lukemaan erilaisia vuositilastoja kotimaisestakin tuotannosta. Kiinnostavaa on myös seurata, mitä tapahtuu ulkomaiselle tuonnille. Ainakin Ruokaviraston kokoaman rehutilaston mukaan kuivaruuan tuontimäärät ovat alentuneet viiden vuoden ajan, viime vuonna selvästi aiempaa enemmän. Syitä voi vain arvailla. Koirien määrän vähentymisestä ei ole kuulunut puhetta eikä tällaista tue Kennelliiton ylläpitämä jalostustietojärjestelmä, kuten ei pienten koirien yleistymistäkään.
Suomessa valmistettu kuivaruoka ei tietenkään ole uusi keksintö, mutta ainakin kymmenisen vuotta koirankupit täytettiin yksinomaan ulkomaisin nappuloin. Stoppi kotimaisille tuli 2000-luvun puolivälissä, kun Vaasassa suljettiin Suomen viimeinen ja vain viisi vuotta toiminnassa ollut uusi koiranruokatehdas. Sen jälkeen Jahti&Vahdin valmistus siirtyi Saksaan. Samalla päättyi 1960-luvulta alkanut kuivaruokien tekeminen Suomessa.
Se, miten kotimaisia Suomessa noin 50 vuoden ajan tehdyt erimerkkiset tuotteet olivat, on huonosti tunnettua historiaa. Vaasan superhienon tehtaan avaamisen yhteydessä eräässä lehtijutussa kerrottiin, miten nappulat aiotaan valmistaa täysin kotimaisin raaka-ainein. Mutta toteutuiko tämä ja jos, niin miten pitkään?
Tehtaan sulkemista perusteltiin kannattavuusseikoin. On hyvin voinut käydä niin, että ennen lopetuspäätöstä oli yritetty saada parempaa tuottoa kotimaisia edullisemmin raaka-ainein. Entä aiemmin toimineet muut tehtaat ja muut merkit? Minkälaisin reseptein nappuloita onkaan meillä tehty?
Mutta takaisin kolmen kimppaan. Kukin uudesta toimijasta vakuuttaa myös kotisivuillaan tuotteidensa olevan kotimaisia niin alusta loppuun kuin suinkin mahdollista. Ihan kaikkea Suomessakaan ei voida tehdä, vaikka tunnetusti olemme aika päteviä varsinkin koirien parissa.
Nyt tarvitaan aikaa ja malttia sekä paljon maistajia. Sillä olennaisintahan on, että kuppiin kaadettu murkina maistuu asiakkaalle, vaikkapa Musti Mustiaiselle, ja sen turkki kiiltää ja vatsa voi hyvin.
Joka tapauksessa kotimaisille toivoo ilomielin menestystä ja pitkää ikää.
