Laumanvartija, jonka reviirille ei kuljeta luvatta
Joskus vartioitava eläin on vartijaansa suurempi. Satoja kiloa painava villasika suhtautuu tyynesti yllättävän pieneltä näyttävään turvaajaansa. (Kuva: Maria-Melina Väyrynen)
Jääkarhumainen, suuri ja valkoinen maremmano-abruzzese on italialainen laumanvartijarotu. Se kiintyy voimakkaasti suojelemaansa laumaan ja soveltuu hyvin vahdiksi maaseudulle. Työominaisuuksia halutaan vaalia, joten kasvattajat myyvät pentunsa pääasiassa maaseudulle ja eläintiloille, eivät seurakoiraksi kaupunkiolosuhteisiin.
Lammas- ja karjakoirien ykkösryhmään kuuluva maremmano-abruzzese, lyhyemmin maremma, on koira, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on lammaslaumojen suojelu ja tilan vartiointi.
Rodun ulkonäköä ja luonnetta ovat muokanneet luonnon vaihtelevat olosuhteet ja itsenäinen työskentelytapa.
Maremma on uskollinen vahtimalleen eläinlaumalle ja osoittaa pyyteetöntä halua suojella omiaan. Se ei jätä laumaa oman onnensa nojaan eikä jahtaa lauman eläimiä.
Kyseessä on täysiverinen laumanvartija, joka vaatii omistajaltaan määrätietoisuutta. Koiralle tulee asettaa selvät rajat, mutta niiden asettamisessa tulee olla koiraa kohtaan reilu. Koiria on aina valvottava vieraiden ollessa paikalla.
Ensimmäiset maremmano-abruzzeset rekisteröitiin Italiassa vuonna 1940, rotumääritelmä virallistui 1958. Rodun ensimmäinen edustaja tuli Suomeen vuonna 1978 Ruotsista. Ensimmäinen pentue syntyi kuitenkin vasta kymmenen vuotta myöhemmin Ahvenanmaalle.
Rodun rekisteröintimäärät pyörivät vuosittain viidenkymmenen molemmin puolin. Määrän ei odoteta merkittävästi kasvavan, sillä rotu ei sovellu ihan jokaiseen kotiin.
Suomessa rotuyhdistys on ottanut Italiasta mallia ja tuoreissa jalostussuosituksissa lukee, että jalostuksessa käytettävän koiran tulisi suorittaa joko italialainen käyttäytymistesti tai vaihtoehtoisesti luonnetesti, MH-kuvaus tai käyttäytymisen jalostustarkastus.
Ulkomuodoltaan maremmano-abruzzese on kookas ja voimakasrakenteinen rotu. Uroksen säkäkorkeus on 65–73 senttiä, nartun 60–68. Runsas karvapeite antaa koirasta tätäkin suuremman ja muhkeamman vaikutelman. Koska Italiassa on vielä rotuunottoa, on ulkonäössä jonkin verran vaihtelua.
Pää muistuttaa jääkarhun päätä. Pienehköt korvat ovat korkealle kiinnittyneet ja riippuvat. Kaula on aina päätä lyhyempi, erittäin vahva ja lihaksikas. Karvapeite on runsasta, karheaa ja hevosen karvaa muistuttavaa. Väri on valkoinen, joskin vähäiset norsunluun, vaalean oranssin tai sitruunan sävyt sallitaan.
Rotu on Pevisassa lonkkien ja kyynärpäiden osalta. C-lonkkaiselle tulee käyttää astutuksessa A- tai B-lonkkaista ja 1-kyynärpäiselle 0-kyynärpäistä. Lisäksi jälkeläismäärä on rajoitettu kahteenkymmeneen.
Rotu elää yleensä noin 12-vuotiaiksi, mikä on suurelle rodulle pitkä ikä. Jalostustietokanta ei kerro koko totuutta, sillä nuoria koiria on lopetettu luonteiden vuoksi eikä läheskään kaikkia vanhuuteen kuolleita kirjata.
Joulukuun Koiramme-lehdessä 12/2019 on laaja rotuesittely maremmano-abruzzesesta.
