Ylväs venäjänvinttikoira tuntee arvonsa
Borzoi tulee yleensä toimeen laumassa. Rodussa yhdistyy suuri ketteryys ja kestävyys. Maastojuoksu on harrastuksista suosituin. Jahtaustaipumus ei jää pelkille radoille, joten ulkoillessa borzoi saattaa lähteä jahtaamaan mitä tahansa liikkuvaa. (Kuva: Sonja Karikumpu)
Venäjänvinttikoira eli borzoi on itsenäinen ja rauhallinen koira, joka ei kulje omistajansa perässä huomiota hakien. Se tarvitsee silti liikuntaa ja tekemistä, jota omistajan tulee ymmärtää tarjota pyytämättäkin.
Venäjänvinttikoira lähti kehittymään 1500-luvulla, kun venäläiset ylimykset tarvitsivat rohkean, voimakkaan, ketterän ja ulkomuodoltaan jalon rodun ajometsästystä varten. Suurilla tiloilla eli kymmeniä, jopa satoja koiria, joita kasvatettiin suden, ketun ja jäniksen ajoon. Ajometsästyksen kultakautta kesti aina vuoteen 1861 saakka, jolloin talonpoikien maaorjuus lakkautettiin Venäjällä.
Suurmaatilojen yhtäkkinen työvoimapula pakotti ylhäisön luopumaan koiristaan. Kenneltoiminta keskittyi harvalukuisten, urheilumetsästystä harrastavien tilanomistajien käsiin. Ensimmäinen rotumääritelmä näki päivänvalon vuonna 1888.
Seuraavan takaiskun venäjänvinttikoirille aiheutti vuoden 1917 vallankumous ja kolmannen toinen maailmansota, joka hävitti koiria entisestään. Samoihin aikoihin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa perustettiin venäjänvinttikoirakenneleitä, jotka turvasivat rodun jatkumisen. Myös Neuvostoliitossa alkoi sodan jälkeen rodun uusi nousu.
Venäjänvinttikoiralla on Suomessa pitkä historia. Maininnat ensimmäisistä Suomeen tuoduista koirista ovat 1890-luvulta. Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin vain 28 borzoita, edellisvuotena 70. Rodun pentumäärät ovat osoittaneet alaspäin jo pitkään. Venäjänvinttikoirasta ei ole muotiroduksi. Koira on suuri, ja monet ajattelevat sen tarvitsevan paljon tilaa. Se on myös aikuisen koira, sitä ei hankita lapselle.
Venäjänvinttikoira on sisällä rauhallinen ja se viihtyy omissa oloissaan. Ulkona metsästysvietti voi yllättää. Borzoi sopii ensisijaisesti kotiin, jossa on oma aidattu piha. Pentu kasvaa erittäin nopeasti isoksi, pitkäraajaiseksi koiraksi. Sen lihaksiston ja koordinaatiokyvyn tasapainoinen kehittyminen edellyttää päivittäistä monipuolista liikuntaa erilaisissa maastoissa, mieluiten vapaana aidatulla alueella.
Vinttikoirat ovat älykkäitä, mutta niiden motivointi herkuilla tai leluilla ei ole helppoa. Tämä tekee koulutuksesta vaikeaa. Normaalit käytöstavat ja perustottelevaisuuden venäjänvinttikoira oppii kyllä hyvin. Rauhallisuuden vastapainoksi ne tarvitsevat toimintaa, turhautunut borzoi voi purkaa ylimääräisen energiansa huonekaluja repimällä. Tilastojen valossa ylivoimaisesti suosituin harrastus näyttelyiden lisäksi on maastojuoksu.
Rotumääritelmä kuvailee venäjänvinttikoiraa roduksi, jossa yhdistyy suuri ketteryys ja kestävyys. Yleisvaikutelma on aristokraattinen, kookas ja voimakas. Urosten toivottu säkäkorkeus on 75–85 senttiä, narttujen 68–78.
Pää on kapea ja sen ylälinja muodostaa pitkän, hieman kuperan linjan, otsapenger on tuskin havaittava. Silmät ovat mantelinmuotoiset, korvat pienet ja liikkuvaiset. Joskus toinen tai molemmat korvat ovat pystyssä kuten hevosella.
Ylälinja on sulavasti kaartuva, säkä ei erottuva. Lanne on melko pitkä, kaartuva lihaksikas ja leveä. Yhdessä selän kanssa lanne muodostaa sulavan kaaren. Häntä on sapelin tai sirpin muotoinen, ohut, pitkä ja runsashapsuinen.
Tyypillinen liikuntamuoto on pitkäaskelinen, vaivaton ja joustava ravi. Metsästävä koira liikkuu kiitolaukkaa. Karva on pitkää, pehmeää ja kevyttä, laineikasta tai löysästi kihartuvaa. Kaikki värit ovat sallittuja paitsi diluuttivärit eli suklaa, sininen ja liila. Karvapeite suojaa erinomaisesti kesällä kuumalta ja talvella kylmältä. Borzoita ei saa trimmata.
Rodussa on esiintynyt yksi rotutyypillinen sairaus, degeneratiivinen myelopatia eli selkäydinrappeuma. Siihen vaikuttava geenivirhe on löydetty ja vähintään toisen pentueen vanhemmista tulee olla testattu terveeksi. Rodussa esiintyy jonkin verran myös sydänperäisiä äkkikuolemia, joiden taustalla voi olla esimerkiksi kardiomyopatiaa sekä rytmihäiriöitä.
Joulukuun Koiramme-lehdessä 12/2023 on laaja rotuesittely venäjänvinttikoirasta.
