Koiranpentujen määrä laskee ennätyksellisen nopeasti
Rekisteröityjen pentujen kokonaismäärä oli viime vuonna pienin 19 vuoteen. FCI:n kakkosryhmän lama on syvä: edellisen kerran niitä rekisteröitiin näin vähän 1980-luvulla. Kuvan pitkäkarvaisia bernhardilaisia syntyi Suomessa viime vuonna 45. (Kuva: Taina Nygård)
Viime vuonna rekisteröitiin 43833 koiranpentua, lähes viisi tuhatta edellisvuotta vähemmän. Koronapandemian aikaansaama koirien kysyntä oli huipussaan vuonna 2021; kahdessa vuodessa rekisteröintilukema on tullut alas 9000 pennun verran. Pudotus on 70 vuoden tilastohistorian jyrkin ja nopein.
Viime vuoden rekisteröintimäärä on pienin vuoden 2004 jälkeen ja puhdasrotuisten koirien kokonaismäärä on kääntynyt jälleen selvään laskuun. Eli syntyvä ikäluokka on poistuvaa reilun kymmenen vuoden ikäistä selvästi pienempi.
Laskusuhdanteelle on useita syitä. Etätöiden kulta-aikana saatettiin hyvinkin parilla vuodella aikaistaa harkittua pennunhankintaa. Suomen taloutta vaivaavat inflaatio ja korkeat korot. Monelta on rahat vähissä, toiset säästävät. Koiranpentujen hinnat ja koirapalveluiden maksut ovat nousseet muita elinkustannuksia jyrkemmin. Metsästyskoirien pentuja jätetään hankkimatta susien vuoksi.
Yleinen epävarmuus epäilemättä vaikuttaa pentukysyntään. Rauhattomina, epävarmoina aikoina syntyvien lasten määrä on ennätysalhainen, miksei siis pentujenkin. Kun hankkii koiran, sitoutuu uuteen perheenjäseneen yli kymmeneksi vuodeksi. Miten maailma makaa vuonna 2033?
Pentujen tarjontakaan ei ole huipussaan. Moni kasvattaja kokee harrastuksensa muuttuvan koko ajan raskaammaksi. Ennakoidaan kasvattamisen säätelyn ja rajoitusten lisääntyvän. Rotukoirajalostusta ja -harrastusta moititaan koiran hyvinvoinnin unohtamisesta. Kasvattajat saattavat varovaisina odotella miten uusi eläinten hyvinvointilaki ja tulossa oleva jalostusasetus käytännössä muuttavat kasvattamista.
Lisääntyvätkö monirotuiset ja halpatuontipennut kun puhdasrotuisten määrä laskee? Vastausta ei tiedä kukaan. Valtion koirarekisteristäkään ei saa tätä tietoa, kun rekisterissä oli vuodenvaihteessa 238000 koiraa eli arviolta vasta kolmasosa Suomen koirista.
Geneettinen monimuotoisuus uhattuna
Suosituimpien rotujen 10 kärjessä-listan muutokset ovat vähäisiä. Labradorinnoutaja on ylivoimainen ykkönen, se on ollut Suomen yleisin rotu jo 15 vuotta putkeen. Kultainennoutaja kiipesi kakkoseksi. Seuraavina tulevat shetlanninlammaskoira, saksanpaimenkoira, suomenlapinkoira ja jackrussellinterrieri.
Muutaman vuoden takainen tilastokakkonen jämtlanninpystykorva on pudonnut seitsemänneksi ja vuosikymmenten tilastoykkönen suomenajokoira kahdeksanneksi. Vielä kympin sakkiin mahtuvat kääpiösnautseri ja uutena cockerspanieli. Se tosin oli tässä joukossa jo 1960-luvulla.
Yli tuhanteen pentuun pääsi seitsemän yleisintä rotua ja yli 500 pennun 23 rotua.
Suomen koirakannan erikoislaatuinen rakenne aiheuttaa myös harmaita hiuksia. Täällä esiintyvät lähes kaikki kansainvälisen kennelliiton FCI:n hyväksymät liki 400 rotua. Jalostuksellisesti rotujen runsaus ja laskeva pentumäärä mallaavat huonosti yhteen.
66 rodussa rekisteröitiin kymmenen pentua tai vähemmän. Niin pienillä pentumäärillä on mahdotonta huolehtia perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Moni Suomessa aiemmin yleinen rotu on harvinaistunut jalostusmielessä liian pieneksi populaatioksi. Tällä on suora vaikutus koirien terveyteen.
Harva haluaa ison koiran
Paimenkoirien pentuja syntyi viime vuonna 6994 (15,9 % kaikista rekisteröinneistä), pudotusta 800 pennun verran. Kuten laskusuhdanteessa aina, rekisteröintimääräänsä pystyi nostamaan vain kourallinen rotuja.
Ryhmän kärkikolmikko on sheltti (1107), schäfer (1105) ja bordercollie (647). Australianpaimenkoiran pitkä rivakka nousu taittui ja sen pienoismalli pieni amerikanpaimenkoira vastaavasti yleistyy. Belgianpaimenkoirista tervueren ja groenendael putosivat alle sadan pennun kumpikin. Corgeista cardigan kerää kasvavaa suosiota ja pembroke vähentyy.
Vahtien, palveluskoirien ja suurten seurakoirien ryhmän 2 suosio laskee aina vaan. 3703 rekisteröidyssä (8,5 %) on vähennystä yli 600 pentua. Lukema on ryhmän pienin 35 vuoteen!
Kääpiösnautseri on yhdeksänneksi yleisin rotu. Rottweiler nippa nappa yltää 50 suosituimman joukkoon, dobermanni ja bokseri sadan listalle.
Staffi tilaston raketti
Terrierinpentuja rekattiin 4608 (10,5 % kaikista). Pudotusta tuli vain sata pentua. Jackrussell on kuudenneksi yleisin rotu. Staffordshirenbullterrieri on koiralamakauden valopilkku, joka tempaisi ennätyslukemat 550 pentua. Isoserkku amerikanstaffordshirenterrieri pärjää sekin hyvin, samoin parson. Westien syöksykierre ei vielä oikene.
Mäyräkoiria rekisteröitiin 1997 (4,6 %), reilut 200 edellisvuotta vähemmän. Karkeakarvainen lipsahti ulos kymmenen suosituimman rodun joukosta. Nyt halutaan pitkäkarvainen, joko normaali- tai kääpiökokoinen.
Pystykorvilla taantuma
Pystykorvien ryhmä 5 on ollut suomalaisten kestosuosikki, mutta 1500 pennun vähennys 8531:een on jo huomattava. Prosenteissakin (19,5 %) tuli lunta pystärien tupaan.
Viisi vuotta sitten syntyi 1648 jämtlanninpystykorvan pentua, nyt 1013. Tähti laskee. Voiko sudella tai hirvien kaatolupamäärillä selittää näin suuren romahduksen? Karjalankarhukoira kiri ohi harmaan norjanhirvikoiran. Suomenpystykorva on karjalaisen kanssa tasoissa. Pohjanpystykorvan kova nousu taittui.
Suomenlapinkoira pääsi enää vaivoin yli tuhannen pennun. Sen sijasta hankitaan yhä useammin lapinporokoira? Klein- ja mittelspitzin suosio on vakaata.
Ajokoiraryhmän kannatus ei ainakaan laskenut. Pentuja rekisteröitiin 2631 (6 %), jokseenkin saman verran kuin vuonna 2022. Suomenajokoiralla oli hengenvetovuosi, ei muutosta suuntaan tai toiseen. Dreeveri ohitti beaglen ensi kertaa kymmeniin vuosiin. Plottinajokoiran (16 pentua) huuma osoittautui hetkelliseksi? Petit basset griffon vendeen on jo harvinaisuus.
Joka kymmenes koira on noutaja
Seisojia rekisteröitiin 1326 (3 %), laskua liki 300 pentua. Sekä pitkä- että lyhytkarvainen saksanseisoja palasivat korona-aikaa edeltäneisiin lukemiin, samoin punainen irlanninsetteri.
Vain sata pentua edellisvuoden luvusta menetti suosittu noutajien ja vesikoirien ryhmä. Niitä syntyi 6941 pentua (15,8 %).
Labradorinnoutajan 2548 pentua ei ole enää ennätys, mutta paljon se on, kaksinkertaisesti rotutilaston kakkoseen kultaisennoutajaan. Kaikki noutajat yhdessä ottavat jo kymmenen prosentin osuuden vuotuisesta pentumäärästä.
Cockerspanieli nakuttaa tasaisesti vuodesta toiseen 700 pentua. Vesikoirista espanjalainen ja italialainen porskuttavat, portugalilainen haukkoo happea. Yksi irlanninvesispanieli rekisteröitiin!
Epävarmuus tulevasta vaikuttaa kääpiökoiriin
Kääpiökoiraryhmän nousu taittui jo yli kymmenen vuotta sitten. 6257 pentua (14,3 % kaikista) on pohjalukema 19 vuoteen ja laskua edellisvuodesta 1200 pentua. Ilmiötä sietäisi tutkia, onhan pieni koira monella tapaa ideaali urbaanissa yhteiskunnassa. Taittuiko rekisteröityjen kääpiökoirien nousu rekisteröimättömien halpatuontipentujen medialtakin piilossa pysyvään vyöryyn?
Ryhmän kärkeen kiipesi nyt coton de tulear. Samassa puolen tuhannen pennun sarjassa jatkavat havannankoira ja kääpiövillakoira. Tiibetinspanielin yli 200 pennun vähennys yhdessä vuodessa on paljon. Molempien chihuahuoiden pentuluku on puolittunut yli 700:n ennätyksistä kymmenessä vuodessa.
Jalostusasetuksen odottelu ja epävarmuus tulevasta selvästikin rasittavat tutkijoiden ja median kyseenalaistamien rotujen tarjontaa ja kysyntää. Kymmenen vuotta sitten bostoninterrieri käväisi 300 vuotuisen pennun pinnassa, viime vuonna syntyi alle sata. Ranskanbulldoggi on suorastaan romahtanut yli 500 pennun tasolta 200:aan. Mopseja rekisteröitiin enää 88, parhaimmillaan kymmenkunta vuotta sitten noin 400. Kiinanpalatsikoiria rekattiin vain 17. Cavalier kingcharlesinspanieli vielä sinnittelee yli 400 pennussa.
Enemmän vinttikoiria
Ainoana ryhmänä kymmenestä vähälukuisin eli vinttikoirat petrasivat edellisvuodesta: 832–845 (1,9 %). Whippetin suosio säilyy tasaisena, muista vain irlanninsusikoira pääsi yli sadan pennun.
