”Vuoden positiivisin ohjelma” Ylen Pentulive rikkoi ennätyksiä
Parhaillaan käynnissä olevan Ylen kolmannen PentuLiven emä on whippet Sini, joka synnytti 1. lokakuuta kuusi pentua, kolme urosta ja kolme narttua. Kuvassa osa pennuista 11 päivää vanhoina. (Kuva: Yle / Pentulive)
Julkaistu tammikuussa Koiramme-lehdessä 1–2/2023:
Marras- ja joulukuun aikana satojen tuhansien suomalaisten päivittäisiin rutiineihin kuului minä tahansa vuorokauden aikana avata Ylen verkkosovellus Areena ja seurata koiranpentujen elämää. Tämänvuotinen Pentulive keräsi käsittämättömät 1,2 miljoonaa katselutuntia.
Pentulive oli Ylen loppuvuodesta toteuttama suoratoistolähetys, jossa seurattiin ympäri vuorokauden shiba-pentueen elämää synnytyksestä luovutusikään asti. Shiba-emo Möpsö synnytti 3. marraskuuta kolme pentua, joiden kasvua ja kehittymistä seurattiin seuraavat 55 vuorokautta. Suoran lähetyksen lisäksi tapahtumista koottiin viikoittainen videokooste sekä paljon muuta sisältöä Ylen verkkosivuille.
Eläinten liveseuranta kiinnostaa
Suomalaisille ovat tulleet tutuiksi ympäristöjärjestö WWF Suomen toteuttamat Luontolivet. Muun muassa saimaannorppien, sääksien ja kalojen elämää ovat suomalaiset seuranneet keväisin ja kesäisin ällistyttävän aktiivisesti ympäri vuorokauden. Tällä hetkellä on käynnissä Talvilintu-Luontolive, jota kuvataan Kuusamossa.
Ihan ensimmäisiä koiranpentulivejä on varmasti tehnyt moni yksittäinen kasvattaja omille somekanavilleen jo vuosia sitten. Osalla on kamerat olleet päällä vain osan aikaa, joillakin koko ajan eli 24/7.
Kaupallisen tahon pentulive nähtiin syksyllä 2019, jolloin koiranruokafirma Best In toteutti sellaisen YouTube-kanavallaan. Suomen ensimmäiseksi julkiseksi mainitussa suorassa pentuelähetyksessä seurattiin jackrussellinterrieri Liloa ja sen pentuja.
Muutamaa kuukautta myöhemmin Best In toteutti uuden suoran lähetyksen. Sillä kertaa pääosassa oli amerikancockerspanieli Mette pentuineen, jotka katsojien riemuksi saivat loppuvaiheessa seurakseen myös bretagnenbassetti Milan pennut.
Oulussa ilmestyvän sanomalehti Kalevan verkkolehden alustalla on seurattu joulukuusta saakka suoraa lähetystä bichon frisé -kasvattajan pentuhuoneesta. Lähetys tulee useita kertoja viikossa arkiaamuisin. Kasvattaja oli toteuttanut ensin koronakeväänä 2020 suuren suosion saaneen koiranpentuliven, sekin Kalevan kanssa yhteistyössä. Nyt vuoden vaihteessa seurataan jo toisen sukupolven lähetystä, sillä nykyisen pentueen emä on yksi ensimmäisen Kaleva-liveseurannan pennuista.
Best In -ruokafirman lähetyksiä seurasi parituhatta silmäparia. Nykytapahtumien valossa voisi kuvitella, että katsojia olisi varmasti ollut enemmänkin, mutta tieto lähetyksistä kulki tuolloin lähinnä puskaradiossa. Toki onhan Ylellä aivan toisenlaiset resurssit toteutukseen ja markkinointiin, mikä todennäköisesti näkyy katsojaluvuissa.
Tv-ohjelman johdannoksi
Ylen Pentuliven FAQ-sivustolla (FAQ = frequently asked questions, suom. eniten kysytyt kysymykset) kerrotaan, että lähetys ideoitiin alun perin johdannoksi viime vuoden tammikuussa alkaneelle Ymmärrä koiraasi -tiedesarjalle, jossa tutustutaan erilaisten koirapersoonien mieliin ja autetaan omistajia ymmärtämään paremmin parhaita ystäviään.
– Sekä Ymmärrä koiraasi -sarjan että Pentuliven idean äiti on pitkän linjan tiedetoimittaja ja koiratuntija Pirjo Koskinen. Ensimmäisen Pentuliven jättisuosio siivitti myös kakkoskauteen, Ylen verkkosivulla kerrotaan.
Tuo mainittu Ylen ensimmäinen suora Pentulive toteutettiin vuodenvaihteessa 2021–22 ja siinä seurattiin labradorinnoutaja Akkaa ja sen yhdeksää pentua marraskuusta tammikuuhun. Lisäksi verkkosivulla jatkuvasti – oikeammin pentujen syntymästä luovutukseen saakka – päivittyneessä artikkelissa kerrattiin Pentuliven tapahtumia ja julkaistiin aiheeseen liittyviä sisältöjä.
Ylen Tiede, Ympäristö ja Historia -toimituksen vastaava tuottaja Ville Alijoki kertoo, että heillä Pentuliven ydintyöryhmään kuuluu neljästä kuuteen henkilöä. – Kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan. Jälkitöihin kuuluvat paitsi videokoosteet, niin myös seuranta-artikkelit verkkosivuillamme.
Akan tassunjäljissä
– Ensimmäisen Pentuliven kasvattaja, eli labradorinnoutaja Akan pentue, löytyi laajan soittokierroksen jälkeen. Silloin yksi astutus epäonnistui, joten meidän piti tehdä tehostettua hakua vielä aika viime metreillä, muistelee Ville Alijoki.
– Tällä toisella kertaa meillä oli yleinen haku, johon kasvattajat vastasivat. Hakuartikkeliin vastanneista sitten valikoimme. Soitimme myös rotuyhdistyksiin ja erittäin monelle kasvattajalle. Tälläkin kertaa oli jo sovittu parikin mahdollista pentuetta, mutta toisessa ei onnistunut astutus ja toisessa narttu ei tullut kiimaan ajoissa, joten hakustrategiaa piti muuttaa.
Toisen kauden Pentuliven emäksi valikoitui lopulta eteläsuomalainen shiba Möpsö. Sen esittelyvideo julkaistiin 29. lokakuuta, pentujen laskettu aika oli 4. marraskuuta. Videolla sekä verkkosivuilla kerrottiin millainen rotu shiba on, ja millainen koirapersoona pentuja odottava Möpsö on. Sen sijaan kasvattajan tietoja tai edes paikkakuntaa ei kerrottu. Kokeneet koiraihmiset toki löysivät jo pentueen emästä kerrottujen taustatietojen perusteella kasvattajan Kennelliiton Jalostustietojärjestelmästä eli Koiranetistä.
– Kasvattaja saa osallistumisestaan ja esiintymisestään kohtuullisen korvauksen. Se ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että sillä houkuteltaisiin kasvattajia mukaan, vastaava tuottaja Ville Alijoki tähdentää.
Livekamerat ja pentulaatikko asennetaan Ylen toimesta, kaiken muun hoitaa kasvattaja itse. Kameroita on pentuhuoneessa ja ulkona kaikkiaan kuutisen kappaletta. Vaatimuksena on pennuille hyvät tilat, luonnollisesti sähköt sekä yhteistyökykyinen perhe. Pentuaika on kasvattajan perheessä aina poikkeusaikaa ja siihen kun vielä lisää koko maailmaan lähetettävän 24/7-striimin, miettii moni kasvattaja varmasti tarkkaan osallistumishalukkuuttaan.
Entä jos…?
Kaikki koirankasvattajat tietävät, että jokainen synnytys on erilainen. Yleensä kaikki menee kuin oppikirjoissa konsanaan, mutta ei aina. Pentuliven vastaava tuottaja Ville Alijoki tunnustaa, että he ovat tiedostaneet riskin.
– Elämä ja kuolema ovat synnytyksessä lähellä toisiaan, se riski on suorassa lähetyksessä olemassa, sellaista tapahtuu joskus.
Mitä siis tapahtuisi, jos jotain menisi totaalisesti pieleen?
– Laitettaisiin lähetykseen Hetkinen-ruutu, ja palattaisiin takaisin, kun emo ja pennut ovat tulleet eläinlääkäriltä. Ja jos emo tai pennut menehtyisivät, Pentulive loppuisi varmaan siihen. Toki tarjoaisimme ihmisille yhteisön ja tukea surutyöhön, esim. chatissa, Alijoki toteaa.
Chat eli keskustelukanava yhdisti
Pentuliven chat, eli ajantasainen verkossa toimiva keskustelukanava olikin lähetystä seuraavien yhteisöllisyyden helmi ja yksi kulmakivistä. Chat järjestettiin Pentuliven ajan keskimäärin kolmesti viikossa.
Siihen osallistujien määrä hämmästyttää sekin: noin 340000 uniikkia kävijää, noin 2,32 miljoonaa chatin avausta, viestejä chattiin lähetettiin noin 31000. Chattiin lähetettyjä viestejä pystyi pikakommentoimaan peukku- tai sydän-emoijilla; noita reaktioita kertyi kaikkiaan noin 770000 kappaletta.
Katsojat tuijottivat Pentuliveä kuka milloinkin; keskipäivällä, yön pimeinä tunteina tai ani varhain aamulla. Hyvin todennäköisesti oli aina joku silmäpari paikalla – kirjaimellisesti 24/7. Kasvattaja avustajineen ei luonnollisesti itse voi valvoa pentulaatikon tapahtumia seitsemää viikkoa putkeen vuorokauden ympäri. Siksi chatissä toivottiin, että mikäli katsoja huomaa jotain erikoista tai hauskaa, pyydettiin siitä lähettämään vinkki kellonaika mainiten. Näiden vinkkien perusteella saatiin viikon videokoosteeseen monta hauskaa hetkeä niidenkin nähtäväksi, jotka itse eivät tapahtumaa livenä nähneet.
– Emme ole ottaneet ylös katsojavinkkien määrää, mutta niitä tuli ehkä parisen kymmentä per vuorokausi, laskee Ville Alijoki.
– Ylipäänsä keskusteluun osallistujia oli aina useampi sata per chat, erikoischateissa jopa tuhansia. Vilkkaimmassa chatissa kirjoitettiin lähes 8000 viestiä, ja siellä oli 112000 kävijää.
Chatistä muotoutui tälläkin tuotantokaudella lämminhenkinen ja positiivisia viestejä jakava yhteisö, negatiivisia kommentteja kirjoitettiin hyvin harvoin ja aktiivisimmat nimimerkit tulivat muille osallistujille tutuiksi. Tämä todettiin jo Akan tuotantokaudella, mutta Möpsön kaudella osallistujia oli vieläkin enemmän.
Miljoonia käynnistyskertoja
Yle Areenassa näkyy kutakin ohjelmaa avattaessa sen niin sanottu käynnistysluku. Sen luvun avaaminen käsitettäväksi on kuitenkin niin monimutkainen asia, ettei siihen kannata paneutua. Ilmiselvää on kuitenkin, että Pentuliven lähetystä avattiin menneellä kakkoskaudella jopa kymmeniä miljoonia kertoja.
– Katseluluvut kirjautuvat jokaisesta klikistä. Näin pitkäkestoiselle ohjelmalle luvut ovat huikeita. Sitä, katsooko sama ihminen tai samaa nettiyhteyttä käyttävä henkilö lähetystä monta kertaa päivässä, emme sivuston analyytikasta saa helposti kiinni, mutta hyvin todennäköistä se on. Chattiin osallistuneiden mukaan oli ilmeisesti paljon sellaisia, joilla lähetys oli auki kaiken aikaa.
Pentuliven chatissä oli viittauksia erilaisiin yhteisöihin, joissa Pentuliveä seurattiin säännöllisesti. Oli muun muassa esikouluryhmiä, työpaikkoja ja muistisairaiden hoitokoteja, joissa Pentulive muotoutui osaksi viikoittaista tai jopa päivittäistä ohjelmaa.
– Näistäkään ei meillä ole varmaa tietoa. Ensimmäisestä Pentulivestä kuulimme, että jotkut perustivat jopa fb-ryhmiä. Olemme myös kuulleet työryhmän tutuilta, että kouluissa on lähetystä katsottu ja käytetty muun muassa lasten rauhoittamiseen, sanoo Alijoki.
”Sain vahvistuksen, että itse en pystyisi”
Kiinnostavaa oli lukea chatistä viestejä, joissa nousi esiin arvostus kasvattajan työtä kohtaan.
”Kasvattaja tekee hurjan ison työn”, ”tämä vahvisti ajatuksen, että en itse voisi teettää pentuja sillä en pystyisi tarjoamaan niille tarpeeksi aikaa”. Tai koko haaveissa ollut pennunhankinta meni uudelleen mietintään: ”harkitsen vakavasti, onko minulla kuitenkaan voimia ja kykyjä kaikkeen siihen, mitä koira tarvitsee”.
Etenkin koirattomat tuntuivat saaneen paljon. Yle saikin hyvin runsaasti positiivista palautetta. – Pentulivestä on kerrottu, että siitä sai hyvää koira- ja pentutietoa. Ihmiset ovat kertoneet oppineensa todella paljon seuraamalla striimiä ja lukemalla seuranta-artikkeliamme sekä osallistumalla chatteihin. Erikois-chateissä oli myös koiratutkijoita ja -kouluttajia vastaamassa ihmisten kysymyksiin, mainitsee Ville Alijoki.
Koiran kieli tutuksi
Chatissä tuli esiin myös emän ja pentujen välinen suhde. ”Opin, että murina ja ärinä ei olekaan pelottavaa, vaan se on koirien kieltä”, kirjoitti eräs katsoja.
– Saimme myös negatiivista palautetta, muun muassa Möpsön kasvatusmetodeista, Alijoki toteaa. – Jos emo ärähti pennuille ja ihmiset kuulivat sen sekä pennun vinkumisen, tulkitsi moni sen niin, että emo puree pentujaan. Tätä olemme joutuneet paljon oikomaan, ja kertomaan emon tehtävistä ja pennun käyttäytymisestä sekä siitä, että koira käyttää suutaan monella muullakin tavalla kuin puremalla. Ihmiset ovat varmaan vähän vieraantuneet siitä, mitä kaikkea lisääntyminen koirille tarkoittaa. Tämä on ollut vähän sellaista realiteettikasvatusta myös, Ville Alijoki tuumii.
Koukuttava lähetys
Kaikki tietävät kuinka ihanaa on seurata koiranpentuja. Silloinkin, kun ne yhä sokeina vasta vain syövät ja nukkuvat, puhumattakaan ajasta, kun pennut alkavat liikkua ja leikkiä. Ei siis ole ihme, että moni katsoja kertoi chatissä, että lähetystä vain jää seuraamaan, kunnes huomaa, että hups, aikaa kului taas vartti. ”Saanpahan jotain muutakin tehtyä, kun tämä loppuu”, kirjoitti useampi katsoja.
Jäähyväis-chatissä 28. joulukuuta oli kysely, kuinka usein osallistujat seurasivat lähetystä. Vaihtoehtoina oli synnytyksestä lähtien joka päivä tai silloin tällöin eli kerran-pari viikossa. 72 prosenttia vastaajista valitsi ensimmäisen vaihtoehdon eli päivittäin.
”Parasta ja aidointa ohjelmaa”, ”vuoden koukuttavin” ja ”ansaitsee vuoden mielenterveysteko-tunnustuksen”, kirjoitettiin viimeisessä chatissä. Moni kotona pakosta oleva, esimerkiksi kipeänä ollut kiitteli lähetyksestä, se toi ”valoa ja rakkautta pimeään syksyyn, tähän kylmään maailmaan”, ”pentuja seuraamalla saa lohdullisia ja riemukkaita elämyksiä” sekä ”ainut asia, jonka muistisairas äiti muistaa ja josta voin hänen kanssaan keskustella”, mainittiin viesteissä.
Kauppa käy
Sanomalehti Kalevan verkkosivuilla tähdennetään bichon frisé-pentuetta seuraaville, että pennuilla on jo ottajia yllin kyllin. – Kasvattajan sähköpostissa on noin 500 hakemusta perheiltä, jotka haluaisivat oman pennun, seurantajutussa mainitaan.
Suomen Shiba -yhdistyksestä kerrotaan, ettei Pentulive välttämättä ole lisännyt pentujen kysyntää. – Shiban pentujen kysyntä on ollut tasaisessa kasvussa. Kasvattajien tarvitsee harvemmin ilmoitella pentueista missään, vaan kotiehdokkaita on jo jonossa, tietää rotuyhdistyksen puheenjohtaja Tuire Siikala.
Yhdistys järjestää säännöllisesti shiba-tapaamisia, jonne rodusta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi tutustumaan rotuun ja saamaan oikeaa tietoa.
Verkko-osoitteessa yle.fi/pentulive löytyy videokoosteet Pentuliven molemmista kausista sekä paljon muuta tietoa koirista ja pentujen kehittymisestä.
* Kauden 2023 PentuLive alkoi syyskuun lopussa, pennut syntyivät 1.10.2023.
