Valtion koirarekisteri starttaa vuodenvaihteessa
Julkaistu Koiramme-lehdessä joulukuussa 2022:
Pitkään valmisteltu valtion koirarekisteri avataan vuodenvaihteessa. Aikaa koirien ilmoittamiseen uuteen rekisteriin on koko vuosi 2023, vain uudet pennut pitää ilmoittaa pian tunnistusmerkinnän jälkeen. Valtion koirarekisteri on eri asia kuin Kennelliiton koirarekisteri – pentujen rekisteröinti Kennelliittoon hoidetaan kuten ennenkin.
Uuden koirarekisterihankkeen keskeneräisyydestä kertoo muun muassa se, että marraskuun lopulla ei vielä tiedetty, mitä koirien rekisteröiminen valtion rekisteriin tulee maksamaan. Arvio oli muutamia kymppejä per koira.
Suomen sadat tuhannet koiranomistajat ovat selvästikin epäluuloisia rekisterin tarpeellisuudesta; sosiaalisessa mediassa moni arvelee jo nyt jättävänsä koiransa rekisteröimisen uuteen rekisteriin loppuvuoteen 2023 – tai kokonaan tekemättä.
Ruokaviraston vastuulla olevaa uutta viranomaisjärjestelmää esiteltiin Kennelliiton järjestämässä webinaarissa marraskuussa. Selväksi kävi, että rekisterin valmistelut ovat kalkkiviivoilla vielä kesken. Ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen ja kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski Ruokavirastosta kertoivat, että maksuasetusta odotettiin julkaistavaksi joulukuussa. Ruokaviraston ministeriölle tekemä maksuesitys perustuu viraston arvioon, miten paljon koiria rekisteriin saadaan. Se tuli selväksi, että digiasiointi on edullisempaa kuin asiakaspalvelun kautta tilattavien paperilomakkeiden käyttö rekisteröinnissä.
– Maksuilla katetaan koirarekisterin ylläpidosta aiheutuvat kulut. Olemme ehdottaneet ministeriölle mallia, jossa koiran haltija maksaa aina rekisteröintimaksun, kun hän ilmoittaa koiran ensimmäistä kertaa rekisteriin tai ottaa koiran haltuunsa, Vehkakoski kertoi.
Muut ilmoitukset, kuten haltijuudesta luopuminen ja koiran kuolemasta tai katoamisesta ilmoittamiset olisivat maksuttomia. Tätä perustellaan sillä, että maksuttomuus innostaisi pitämään koiran tiedot ajan tasalla.
Ei tarvitse kiirehtiä
Ruokaviraston asiantuntijat toivoivat rauhallisuutta rekisterin käyttöönotossa. Ensi vuoden alusta lähtien pennut pitää kirjata rekisteriin ennen niiden myyntiä tai luovutusta. Aikuiset ja nuoret koirat voi ilmoittaa rekisteriin ensi vuoden kuluessa, joten takaraja niille on vasta 31. joulukuuta 2023.
Lisäksi pennun uuden omistajan pitää myös tehdä maksullinen ilmoitus rekisteriin, jolloin hän merkitsee itsensä koiran haltijaksi. Virallisesti puhutaan haltijasta, mutta useimmilla koirilla omistaja on myös haltija.
Ruokavirasto suosittelee ensisijaisesti käyttämään digitaalista asiointia. Ilmoitukset tehdään sähköisen asioinnin kautta tai lomakkeella koirarekisterin asiakaspalveluun, mutta tällöin maksu on korkeampi.
Uuden koirarekisterin asiakaspalvelu aloittaa työnsä vuodenvaihteen jälkeen, ensimmäisenä arkipäivänä. Puhelimitse koiraa ei voi ilmoittaa rekisteriin, koska ilmoittaja on voitava tunnistaa luotettavasti. Sähköisessä palvelussa on käytössä niin sanottu vahva tunnistautuminen.
Ensin siru, sitten ilmoitus
Olennaista rekisteröinnissä on, että koira on tunnistusmerkitty ennen ilmoituksen tekemistä. Sirutuksen yhteydessä koiranhaltijalle annetaan tunnistustodistus, jossa olevaa koodia käyttämällä haltija saa koiran tiedot esille.
Omistajan tietoja ei koirarekisteriin tule, vain haltijan tiedot. Jos koiralla on useampi omistaja, heistä yhden pitää ottaa hoitaakseen koiraa koskevat viralliset ilmoitukset. Koirasta merkitään muutamia asioita tunnistusta varten, kuten rotu tai kuvailu koiran tuntomerkeistä, pääväri, sukupuoli ja haltijan käyttämä nimi.
Koiranmyyjille lankeavaa ilmoitusvelvollisuutta on jonkin verran arvosteltu. Erityisesti koirankasvattajat ovat harmitelleet päätöstä, koska saman työn joutuu tekemään käytännössä kahdesti ja maksamaan molemmista rekisteröinneistä – valtiolle ja Kennelliittoon.
Kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski ja ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen Ruokavirastosta korostavat rekisterin vahvaa yhteyttä eläinten hyvinvointiin.
– Tavoitteena on pentutehtailun ja laittoman maahantulon ehkäisy. Rekisterin käyttöönoton jälkeen toivomme, ettei kukaan enää hankkisi tunnistusmerkitsemätöntä ja rekisteröimätöntä koiraa. Ongelmat ovat nimenomaan ketjun alkupäässä, Jääskeläinen sanoo.
Rekisteristä toivotaan apua myös löytökoirien nykyistä nopeampaan palautumiseen omistajilleen. Rekisteri on viranomaisten mukaan tarpeen myös eläintautien leviämisen ehkäisyä varten. Samaten rekisteriä voidaan tarvita eläinsuojelutapausten selvittelyyn, esimerkiksi koiran omistajan/haltijan selvittämistä varten.
Vain perustiedot koirasta ja haltijasta
Koirarekisteri on viranomaisrekisteri, johon ei tallenneta koiran sukutaulutietoja tai harrastustoimintaan liittyviä tietoja. Rekisterin tietojen käsittelyä ja luovuttamista koskevat varsin tarkat rajoitukset. Vehkakosken mukaan syynä on se, että koiran haltijuutta koskevien tietojen on tulkittu olevan salassa pidettäviä tietoja.
Rekisteröintivelvoitetta valvovat viranomaiset, läänin- ja kunnaneläinlääkärit sekä Tulli sisämarkkinarajoilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajat kuuluvat myös valvojiin, mutta Kennelliiton webinaarissa Kirsi Vehkakoski totesi näiden ajan kuluvan tuotantoeläinten parissa.
Koska koiria pidetään pääosin kotirauhan piirissä, viranomainen ei voi suorittaa valvontaa ilman laissa erikseen säädettyjen ehtojen täyttymistä, eli kenenkään kotiin ei viranomainenkaan noin vaan mene. – Valvonta tulee painottumaan eläinsuojeluvalvontaan, Vehkakoski huomautti.
Saadaanko laitonta kauppaa suitsittua?
Webinaarin jälkeen Kirsi Vehkakoski ja Terhi Jääskeläinen keskustelivat joistakin asioista yksityiskohtaisemmin tilaisuuden juontajan, Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtajan Vesa Lehtosen kanssa.
Keskustelua käytiin aika paljon vielä rekisterin tarkoituksesta. Vesa Lehtonen toivoo päätarkoituksen välittyvän laajasti koko kansan tietoisuuteen, etteivät ihmiset enää haksahtaisi ostamaan siruttamatonta pentua.
– Vastuulliset kasvattajat varmasti hoitavat ilmoitukset ajallaan, mutta suuri huoli on minusta pentutehtaista, siirtyykö pennun omistaminen ja sirututtaminen uudelle omistajalle, Lehtonen mainitsi.
Terhi Jääskeläinen totesi tämän olevan iso haaste ja tiedossa Ruokavirastossa. – Aloitamme tehokkaamman tiedottamisen vuoden vaihteen jälkeen ja pyrimme tavoittamaan varsinkin niitä ihmisiä, jotka ovat aikeissa hankkia koiraa.
– Jos joku tulee hankkineeksi koiran tai hänelle yritetään myydä koiraa, jota ei ole sirutettu, niin sanoisin; älä osta ja ilmoita myyjä viranomaiselle, Vehkakoski lisäsi.
Rekisterin tietojen käytöstä Terhi Jääskeläinen vastasi, että kun alkaa kertyä dataa, tavoite on voida muun muassa neuvoa ihmisiä, etteivät nämä ostaisi tunnistusmerkitsemättömiä koiria. – Rekisterin avulla pääsemme myös paremmin käsiksi niihin toimijoihin, jotka toimivat väärin perustein tai tuovat paljon koiria ulkomailta.
Jääskeläinen huomautti myös, ettei tällä hetkellä viranomaisille ole tarkkaa tietoa, paljonko Suomessa on koiria, mitä koiria maassa on tai miten ne ovat sijoittuneet. Tällaiset tiedot ovat hänen mukaansa todella tärkeitä, jos tulee jokin vakava tautiepidemia.
Jääskeläinen mainitsi rekisterin käytöstä, että se on hyvin rajattua myös viranomaisilta. Haltijat taas näkevät vain omat tietonsa.
Valtion ja Kennelliiton rekisterit kaksi eri asiaa
Koiranomistajat ovat toivoneet, että Kennelliiton Koiranettiin eli jalostustietojärjestelmään rekisteröidyt koirat olisi voitu siirtää suoraan viranomaisrekisteriin. Ruokavirastosta painotetaan, että tämä ei ole mahdollista henkilötietosuojalain vuoksi.
– Viranomainen ei voi ottaa jotain toista rekisteriä käyttöön noin vaan. Siihen pitäisi olla jokaiselta suostumus. Tämä olisi ollut liian työlästä, eikä tällaiseen ollut aikaa nyt. Lisäksi koirarekisteri tällaisenaan päästään aloittamaan puhtaalta pöydältä, perusteli Kirsi Vehkakoski webinaarissa.
Vesa Lehtonen muistutti, että pentujen rekisteröinti Kennelliittoon hoidetaan edelleen aina kuten ennenkin. – Nämä rekisterit ovat kaksi eri asiaa, Lehtonen painotti.
Valtion koirarekisteri
Kaikilla koirilla pitää olla mikrosiru.
1.1.2023 jälkeen syntyvät koiranpennut: kasvattaja sirututtaa pennut ja saa tunnistustodistukset, jonka tietojen avulla hän rekisteröi pennut koirarekisteriin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pentujen syntymästä tai ennen pennun luovutusta. Kasvattaja tai myyjä maksaa rekisteröintimaksun.
Myynti- ja luovutustilaisuudessa uusi haltija merkitsee rekisteriin olevansa koiran haltija ja maksaa jälleen myös rekisteröintimaksun, toistamiseen siis samasta pennusta. Kasvattaja puolestaan merkitsee rekisteriin tiedot pentujen haltijuutensa päättymisestä.
Vanhemmat koirat, ennen vuoden vaihdetta syntyneet, rekisteröidään viimeistään 31. joulukuuta 2023 eli koiranomistajilla ja haltijoilla on vuosi aikaa tehdä ilmoitus.
Tuontikoirat pitää rekisteröidä myös koirarekisteriin, mikäli koira oleskelee Suomessa yli kolme kuukautta. Rekisteröinnin hoitaa se, jonka luona koira käytännössä asuu.
Rekisteriin tallennetaan mikrosirun tunnistuskoodi, syntymäaika tai arvio, rotu tai kuvaus tuntomerkeistä, sukupuoli, väri, nimi, syntymämaa, jos se on muu kuin Suomi.
Haltijasta tallennetaan nimi, yhteystiedot ja henkilö-, y- tai ry-tunnus.
Sirutuksesta ilmoitetaan siruttajan nimi ja osoite sekä sirutuspäivämäärä. Muut koirat kuin pennut voi ilmoittaa ilman siruttajan tietojakin. Pennut voi siruttaa eläinlääkäri ja ainakin toistaiseksi myös Kennelliiton pätevöimä tunnistusmerkitsijä.
Rekisterissä puhutaan koiran haltijasta, jolla tarkoitetaan koiran omistajaa tai muuta henkilöä, kenen hallinnassa koira on. Haltijoita voi olla useampi, mutta vain yksi vastaa koiran tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja vain yhden haltijan tiedot tallennetaan rekisteriin.
Ruokavirasto on rekisterinpitäjä ja vastaa, että rekisteri toimii niin kuin laki vaatii. Sähköisen palvelun toteuttaa Siili Solutions Oyj. Asiakaspalvelun hoitaa Call Waves Solutions Ruokaviraston tilauksesta 2.1. alkaen.