Pentujen kysynnän kasvu kaikkien aikojen nopeinta
Julkaistu Koiramme-lehdessä tammikuussa 2022:
Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 52797 uutta koiraa – vain pari sataa pentua vähemmän kuin ennätysvuotena 2008. Ennen koronaepidemiaa, vuonna 2019 pentujen määrä oli ”vain” 45000. Syy-seuraussuhde on kiistaton; kevättalvella 2020 leimahtanut globaali kulkutauti korona rajoitti väkipakolla suomalaistenkin elinpiirin kotiin ja lähiympäristöön. Alettiin hankkia kaikkea kotiin kuuluvaa; muun muassa pentuja.
Nopeasti noussut kysyntä yllätti koirankasvattajat; toissa keväänä ja kesänä pennuista oli pulaa, Kennelliiton ja rotujärjestöjen pentulistat tyhjentyivät äkisti. Koiranpentujen saaminen luovutusikään on nopeimmillaankin noin neljän kuukauden hanke. Vuoden 2020 rekisteröintilukema ehti silti nousta yli kolmella ja puolella tuhannella edellisvuodesta.
Viime vuonna kasvattajat olivat jo orientoituneet kasvaneeseen kysyntään ja vauhti kiihtyi; nousua edellisvuodesta lähes 4000 pennun verran.
Kahden viime vuoden rekisteröintien kasvuvauhti on koko Kennelliiton ”mittaushistorian” kovinta. Aukottomat, vertailukelpoiset tilastot ulottuvat 1950-luvulle asti. Noin 70 vuoteen ainakaan ei tällaista buumia ole nähty. Lähes yhtä jyrkkää oli kasvu edellisinä huippuvuosina 2006–2008.
Rotukoirien määrä kääntyi kasvuun
2010-luvulla rotukoirien kokonaismäärä Suomessa laski. Pentuikäluokat olivat pienempiä kuin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suuremmat ikäluokat. Kaksi viimeistä vuotta ovat jälleen kääntäneet koirien kokonaismäärän kasvuun. Syntyvät ikäluokat ovat selvästi suurempia kuin hiljalleen jo poistuvat 2010-luvun alun vuosikerrat.
Koiranpentujen kysyntä nousee ja laskee Suomessa noin kymmenen vuoden aalloissa. Ensimmäinen suuri nousu kiihtyi 1960-luvulla ja tuotti vuoden 1975 pentuennätyksen. Seuraava nousu käynnistyi 80-luvulla ja uusi ennätys tehtiin lamavuotena 1993. Sen jälkeen rekisteröinnit laskivat ja alkoivat taas nousta vuosituhannen vaihduttua. Uusi ennätys nähtiin 2008, jonka jälkeen laskusuuntaus kesti kymmenkunta vuotta, korona-aikaan saakka.
Jos pentukysynnän aallonpituus on jälleen kymmenisen vuotta, rotukoirien määrä on muutaman vuoden kuluttua taas ennätyslukemissa.
Korona-aika on kuitenkin erikoinen poikkeusaika, joten pitemmälle meneviä ennustuksia tämänhetkisen pentubuumin perusteella on uskaliasta tehdä.
Kymmenet rodut pentuennätyksiin
Rekisteröintien hurjat kasvuluvut siivittivät lukuisat rodut ja kokonaiset roturyhmät viime vuonna ennätyksiin. Labradorinnoutajan ylivoima rotutilastossa vankistui yhä. Kriittinen keskustelu lyhytkuonoisten ja –kalloisten rotujen terveydestä laskee niiden suosiota selvästi. Kotimaisilla roduilla menee hyvin.
Pikaisesti tarkastellen heilahdukset rotujen suosiopuntarissa vaikuttavat kovan kasvun vuosinakin vähäisiltä. Jo 5–10 vuoden tarkasteluväli osoittaa, että rotukoirakanta on jatkuvassa muutoksessa. Tällä haavaa nousevia trendejä on erittäin paljon, mutta on myös rotuja, joita edes korona-aika ei saa kasvuun.
Suomen suosituin rotu on labradorinnoutaja, joka on jo lähes kaksi kertaa suositumpi kuin tilastokakkonen suomenlapinkoira. Erot sijoilla 2–10 ovat pieniä, lapinkoiran vanavedessä tulevat jämtlanninpystykorva, kultainen noutaja, shetlanninlammaskoira, saksanpaimenkoira, suomenajokoira, kääpiösnautseri, jackrussellinterrieri ja karkeakarvainen mäyräkoira.
Heti kärkikymmenikön takana ovat sijoilla 11 ja 12 peräkkäin suomenpystykorva ja karjalankarhukoira. Viidestä kotimaisesta rodusta vain lapinporokoiran pentuluku laski edellisvuodesta, sekin vain vähän. Kaikki neljä muuta ovat rotulistan kärkitusinassa. Ei huono.
Paimenkoirat kysyttyjä
7986 paimenkoiraa on uusi ennätys. Korona-ajan pentukysyntä on suuntautunut sopeutuvaisiksi kotikoiriksi miellettyihin rotuihin, muun muassa paimeniin.
Shetlanninlammaskoira on yli 1300 pennulla jo rotutilaston viides. Saksanpaimenkoira notkahti hieman, kolmostilalta kuudenneksi. Pitkäkarvaisen collien suosio on vakaata.
Tasaisen varmasti pitkään noussut harrastuskoira ja koira-alan kouluttaja-ammattilaisten suosikki bordercollie kääntyi laskuun. Sen kilpailijarotu australianpaimenkoira nosti ennätyksensä yli 500:aan pentuun, 400-luku jäi siltä kokonaan väliin; edellinen ennätys alkoi kolmosella.
Toisen, bortsun rinnalla voitokkaan kilparodun, belgianpaimenkoira malinoisin kannatus on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan. Tervueren-serkun määrälliset kulta-ajat olivat jo yli 20 vuotta sitten. Valkoinen paimenkoira on jo yhtä suosittu kuin kaikki neljä belgianpaimenkoiran muunnosta yhteensä.
Kiinnostava ilmiö koiramaailmassa on rekisteröimättömien ns. designrotujen suosio. Jos vanhoista, tunnetuista koiraroduista kehitettäisiin pienempiä painoksia, niillekin olisi helppo ennustaa menestystä. Suuntaa näyttää australianpaimenkoiraa – nimestään huolimatta amerikkalaista rotua – suuresti muistuttava pieniamerikanpaimenkoira. Ensimmäinen kirjattiin rekisteriin Suomessa neljä vuotta sitten, viime vuoden määrä oli jo 154. Tavallaan vastaavia rotupareja ovat jo vanhastaan suositut saksanpaimenkoira-tshekinpaimenkoira, pk. collie-sheltti ja samojedi-japaninpystykorva.
Matalaraajaiset rodut ovat trendikkäitä: cardiganin- ja pembrokencorgeja syntyi jo lähes 800. Uusi tulokas ja tarjolla suosikiksi on kroatialainen medimurjenkoira.
Suomessa ei ole laumanvartijakulttuuria
Vahti- ja palveluskoirien kakkosryhmä on hiipunut pitkään. 4987 pentua on toki enemmän kuin parina edellisvuotena, mutta 10–20 vuoden takaiset lukemat olivat huomattavasti suurempia.
Tavallaan tilastoa vielä vääristää se, että ryhmän ykkönen on terriereihin vertautuva kääpiösnautseri yli tuhannella pennulla. Sen takana on pitkästi tyhjää ennen kääpiöpinseriä, rottweileria ja berninpaimenkoiraa reilun 300 pennun lukemilla kukin. Kaikki nämä kolme ovat puolittaneet parhaiden aikojensa suosion. Koronakysynnästä huolimatta myös bokserin, tanskandogin ja newfoundlandinkoiran pennut vähenevät, nöffin jo alle sataan vuodessa.
Suurikokoisten koirien lähes ainoat valopilkut ovat leonberginkoira ja hovawart.
WWF kampanjoi laumanvartijakoirien saamiseksi lampaiden, nautojen – ja välillisesti susien suojaksi. Suomessa ei ole totuttu tällaisten koirien käyttöön, eikä lähtötilanne ole hääppöinen. Yhdeksän laumanvartijarodun yhteenlaskettu pentumäärä yltää 400:aan.
Matalaraajainen ilmiö
Terrieriryhmä on vain varovaisessa nousussa kymmenen lamavuoden jälkeen, pentuja syntyi 5062.
Yllättäen jackrussell painui laskuun, alle tuhanteen pentuun. Tässäkin ryhmässä seuraavat rodut ovat kaukana ykkösen takana: 461 staffordshirenbullterrieriä, 394 parsonia ja 373 cairnia. Viimemainitun suosio hiipui viime vuosikymmenellä samoin kuin amerikanstaffordshiren-, border- ja australianterrierin. Nämä kaikki nousevat jälleen.
Muiden matalaraajaisten rotujen tavoin mäyräkoiraryhmän myötätuuli on puhuri. Vuonna 2000 syntyi 932 mäyräkoiraa, viime vuonna 2556. Karkeakarvainen kiilasi 866 pennulla jo kymmenen suosituimman rodun sakkiin. Kaikki karvanlaadut ja kokomuunnokset ovat runsastumaan päin.
Korona-aikana luontoon pystykorvan kanssa
Pystykorvaryhmä on suurin; 10759 pentua. Kahden vuoden takaiseen on nousua tuhannen verran.
Suomenlapinkoira (1533 pentua) otti vaihteeksi ryhmän ykkös- ja koko rotukirjon kakkospaikan jämtlanninpystykorvalta (1470). Koiramme-lehti ennusti jo 1980-luvulla lapinkoiran nousun suureksi suosikiksi; suurimpien kaupunkien keskustoja lukuun ottamatta rotu istuu suomalaiseen arkeen ja elämänmuotoon täydellisesti.
Hirvikoirissa jämtlantilaisen ylivoima sen sijaan rakentui yllättävästi ja nopeasti ja selittyy rodun tasalaatuisuudella ja yhteensopivuudella teknistyneeseen metsästystapaan. Sen kilpailijoista kotimainen karjalankarhukoira (789) on suosioltaan vakaa, mutta harmaa norjanhirvikoira pinteessä. 641 pentua on vähiten sitten 1970-luvun.
Suomenpystykorva pysäytti laskusuhdanteen muutamia vuosia sitten; 847 pentua on paras tulos 13 vuoteen. Ilmastonmuutos ja lämpimät kesät ovat tehneet hyvää kanalintukannoille, joiden rytmissä kansalliskoira elää ja hengittää. On rodun elpymisessä havaittavissa myös hiven kansallisromanttista Suomi ensin-poljentoa.
Korona-aikana ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat kovassa kurssissa. Tästä selvästi hyötyvät myös siperianhusky, pohjanpystykorva ja lapinporokoira.
Toisaalta pieni pomeranian saavutti yli 400 pennulla rekisteröintiennätyksensä, ei ehkä kuitenkaan ensisijaisesti maastokelpoisuutensa ansiosta.
Susilla ei vaikutusta metsästyskoirien määrään
Ajokoirien suosio palailee kymmenen vuoden takaisiin lukuihin, ryhmän huippuvuosiin 1970–80 -luvuilla on toki matkaa paljon. Viime vuonna pentuja rekisteröitiin 3250.
Koiramme-lehti otsikoi taannoin suomenajokoiran olevan syöksykierteessä, mikä herätti rodun harrastajien joukossa suorastaan närää. Nyt he ovat onnistuneet kääntämään rotunsa suunnan, vuosikymmenien laskusuhdanteen jälkeen. 1230 pentua on pari sataa enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
Yli 500 beaglea ja 400 dreeveriä säestävät suomenajokoiraa jäniksen ja ketun jäljillä. Dreeverin kysynnälle pääsy lainmuutoksella kauriinajoon on ollut huima piristysruiske; pentujen määrä kaksinkertaistui viidessä vuodessa.
Metsästyskoiraporukoissa on jo vuosia puhuttu susien vaikuttavan lamauttavasti pentujen kysyntään. Susikanta on tällä hetkellä suurimmillaan ja koirantappoja tapahtuu lähes puolensataa vuodessa. Silti niin pysty- kuin luppakorvaisiakin metsästyskoiran pentuja menee kaupaksi vanhaan malliin.
Ajavien ryhmän muista kuin metsästyskoirista pirteimmin menee yli 300 pennun dalmatiankoiralla.
Lintukoiratkin luontoharrastuksen aallonharjalla
Lintukoirista seisojia rekisteröitiin 1438 ja noutajia, vesikoiria ja spanieleita 7615.
Seisojaryhmän suosio on palannut kymmenen vuoden takaiselle tasolle, roduista mikään ei ole huomattavassa nousukiidossa. Bretonin käyttö linnustuksessa jopa laskee.
FCI:n ryhmän 8 luvut ovat ennennäkemättömiä. 2780 uutta labradoria on tuhat enemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja lähes kaksi tuhatta enemmän kuin reilut 20 vuotta sitten. Kultaisen noutajan pentujen määrä on suurin noin kymmeneen vuoteen. Noutajilla ja luontoharrastusten kasvavalla suosiolla on selvä yhteys.
Varmaa, suurta kannatusta nauttivat cockerspanieli (788 pentua), espanjanvesikoira (526) ja lagotto romagnolo (485).
Sairauskritiikki painaa lyttykuonoja
Viime vuoden 8126 pentua on vuosikymmeneen kääpiökoirien paras lukema, mutta yhä tuhannen verran jäljessä vuoden 2008 ennätyksestä.
Silloin kääpiökoirien määrä enimmillään haastoi jo pystykorvaryhmän mahtiasemaa. 2010-luvun lopun kääpiökoiralama oli odottamattoman syvä, vaikka muuttoliike samanaikaisesti vei maalta suuriin kaupunkeihin päin. Pienten, urbaanien koirien suosio ei noudattanut asumisen megatrendiä. Nyt korona-aika on kääntänyt asumisen suunnan taas maaseudulle, joten sumealla logiikalla pikkukoirien kysyntä kasvaa?
FCI:n ryhmässä 9 on peräti yksitoista vähintään 300 vuotuisen pennun rotua. Kärkipaikasta kilvoittelevat tasaväkisesti tiibetinspanieli ja havannankoira, jotka molemmat yltävät vuodesta toiseen 600-750 pentuun. Paljoakaan niistä ei enää jää jälkeen coton de tulear. Suosikkitilastossa nämä kolme ovat peräkkäisillä sijoilla 14, 15 ja 16.
Villakoirien neljä kokomuunnosta saivat yhdessä kokoon 1500 pentua, suosio on nouseva.
Välillä kiivaaksi yltyvä keskustelu lyttykuonorotujen terveyshaasteista vaikuttaa selvästi niiden kysyntään. Ranskanbulldoggin pentuja (337) syntyi näin vähän viimeksi noin 15 vuotta sitten. Sen kakkosryhmäläinen serkku englanninbulldoggi jäi jopa alle sadan pennun.
Mopseja syntyi enää alle 200, kiinanpalatsikoiria 34. Bostoninterrierikään ei ole saanut koronakysynnästä tuulta purjeisiinsa. Cavalier kingcharlesinspanieli sen sijaan on toipumassa syringomyelia-sairauden aiheuttamasta negatiivisen julkisuuden tappiokierteestä.
Chihuahuat ovat kaukana huippuvuosien pentumääristään, vaikkei niiden terveystilanne ole ollut julkisuuden parrasvaloissa.
Ensimmäinen vinttikoirahitti?
Vinttikoiraryhmän pentuja syntyi 1018, ryhmä ylitti tuhannen pennun rajan ensi kertaa.
Ennätyksestä on kiittäminen yhtä rotua. Vinttikoirista ei mikään rotu ole Suomessa noussut edes keskiraskaaseen suosikkisarjaan – kunnes nyt whippet on tämän tempun tekemässä. Whippetinpentuja syntyi 424, rotu on kaksinkertaistanut suosionsa lyhyessä ajassa.
Ryhmän muista roduista yli sataan pentuun ylsivät suurikokoisin irlanninsusikoira ja pikkuriikkisin eli italianvinttikoira.