Kulkutauti käänsi penturekisteröinnit kovaan kasvuun
Koronavirus käänsi suomalaisten arkielämän kotijuttuihin. Koiranpentujen kysyntä kasvoi viime vuoden keväällä nopeasti eikä kasvattajien tarvinnut pelätä pentujen jäävän käsiin. Kuvassa akitan pentuja. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Julkaistu Koiramme-lehdessä tammikuussa 2021:
Koiranpentujen rekisteröinnit olivat vuosien ajan laskusuunnassa. Viime vuonna tapahtui käänne. Koronaepidemia pakotti ihmiset pysymään kotona ja keskittymään kotiasioihin, etätyöt tulivat matkustelun tilalle. Moni pennun hankintaa pitkään harkinnut toteutti haaveensa. Koronakeväänä pentulistat lyhenivät olemattomiin ja syksylläkin kasvattajien pentulaatikot tyhjenivät nopeasti. Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 48982 pentua, lähes neljä tuhatta enemmän kuin edellisvuotena.
Koronarokotukset alkoivat vuodenvaihteessa. Onkin mielenkiintoista seurata, lopahtaako koiranpentujen kysyntä kesää kohti mentäessä, jos ihmiskunta saa otteen kulkutaudista.
Ainakin tammikuun alussa kasvattajien puhelimet edelleen soivat ja sähköpostit täyttyivät pentutiedusteluista ja -varauksista. Pentueen luovutusikäiseksi saaminen on aina useiden kuukausien projekti, joten monen kasvattajan ja ostajan maali häämöttää vasta nyt.
”Asuntokaupoissa ennätysvuosi, innostuksen uskotaan jatkuvan”, otsikoi uutisensa Helsingin Sanomat 5. tammikuuta 2021. Juttu peilasi hyvin koronavuotta. Koko Suomi kääntyi koronan myötä ennenäkemättömästi sisäänpäin; kotiin, arkielämään ja kotimaahan. Asuntokaupassa rikottiin ennätys, koiranpentuja ostettiin eniten vuosikausiin, ruoan ja kodintarvikkeiden myynti kasvoi, puutarhatuotteet loppuivat keväällä kesken multaa myöten. Pitkään hiipunut kesämökkikauppa hurjistui. Koteja remontoitiin ja terasseja rakennettiin vilkkaasti. Joulun toivelahjoja olivat lautapelit ja urheilukellot. Kun ei päästy Thaimaahan, ostettiin moottorisahoja ja mönkijöitä.
Pennun oton momentum
Lähes kymmenen prosentin kasvu penturekisteröinneissä siivitti nousuun kaikki kymmenen roturyhmää. Tämä kuvaa tilannetta hyvin. Jos ei toiverodun pentua saanut, tuntematon harvinaisuus kelpasi tilalle.
Keväällä heräsikin jo huoli ongelmakoirien määrän kasvusta, mutta sellaisesta ei syksyn aikana kuitenkaan suuremmin merkkejä ilmaantunut. Koronakeväänä luultiin ihmisten tekevän herätepentuostoksia. Sen sijaan he toteuttivat pitkään harkitut ajatukset, kun aika ja olosuhteet yhtäkkiä natsasivat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.
Ei pidä liioin vähätellä valistustyön merkitystä. Tietoa eri roduista ja niiden ominaisuuksista on nykyään saatavilla paljon ja sosiaalinen media on toimiva puskaradio. Vuosia pennun hankintaa kypsytelleet olivat ehtineet käydä Kennelliiton Hankikoira-nettisivuilla ja tehdä ”mikä rotu minulle sopii”-testin, monet useaan kertaan.
Suosikkirodut nousun aallonharjalla
Koirarotujen kysynnässä on lainalaisuutensa. Suomessa kasvatetaan eri rotuja enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaikki superharvinaisuudetkin ovat täällä ja niistä myös tiedetään täällä paljon.
Sen verran hurja koronan aiheuttama kysyntäpiikki kuitenkin oli, että parhaiten siihen pystyivät vastaamaan lukumääräisesti suuret, suosituimmat rodut. Niissä syntyy pentueita niin paljon, että äkillisiin kysynnän muutoksiin pystytään vastaamaan ja pentueita ”saadaan tulille” nopeasti.
20 suosituimman rodun listalla vain kolmen rekisteröintimäärä laski viime vuonna, niidenkin vähän.
Kaikkien rotujen rekisteröintiluvut eivät suinkaan viime vuonnakaan nousseet. On rotuja, joiden laskeva kehitys on jo trendinomaista – kuten monien rotujen nousukin – eikä sellaista kehitystä katkaissut edes äkillinen ostajatulva.
Labradorinnoutaja on suosikkilistalla ylhäisessä yksinäisyydessään 2471 pennulla. Se on yli tuhat pentua enemmän kuin tilastokakkosella jämtlanninpystykorvalla. Saksanpaimenkoira säilytti kolmospaikkansa 1363 pennulla kannoillaan suomenlapinkoira, kultainennoutaja ja shetlanninlamaskoira. Seitsemäntenä on suomenajokoira, joka käänsi vuosikymmenten laskusuhdanteensa vihdoin hieman plussalle. Vielä mahtuvat kympin sakkiin kääpiösnautseri ja harmaa norjanhirvikoira.
Halutaan ei-niin-ehtivä kotikoira
Ainakin yksi selkeä trendi koronavuoden rekisteritilastosta on poimittavissa. Tosin ilmiö ei ole uusi, mutta se vahvistui. Sen voisi määritellä vaikkapa näin: halutaan melko rauhallisen luonteen omaava, ei joka paikkaan ensimmäisenä ehtivä seura- ja kotikoira joka soveltuu myös tavallisen perheen harrastuskoiraksi näyttelyihin ja matalan kynnyksen koiralajeihin vailla tavoitteen asettamista huipulle.
Rotukoirien kasvatuksen ja jalostuksen yksi ristiriita on siinä, että kasvattajat ovat pääsääntöisesti – tietenkin – rotujensa aktiivisimpia harrastajia. Vuosi ja sukupolvi toisensa jälkeen luonteen ja rotutyypin jalostustavoitteet asetetaan tällöin rodun ja sillä harrastettavien koiralajien huipun tasolle. Tavallisen kotikoiraa haluavan pennunostajan tavoitteet saattavat olla toisenlaiset, mutta hän joutuu tyytymään siihen mitä rotu tuottaa.
Monessa koiraurheilun lajissa – jopa näyttelyissä – arvostetaan ja haetaan ominaisuuksia, jotka saattavat olla seurakoiran omistajalle haasteellisia. Hän ei tarvitse erittäin vilkasta ja viettivoimaista, suuren ”moottorin” hyrrää, vaan rauhallisemman, hillityn yksilön – toki hyvillä hermoilla.
On ansio sitten Kennelliiton Hankikoira-sivuston, somen tai suomalaisille yhä edelleen tyypillisen tiedonjanon, rekisteritilasto osoittaa ei niin nopeasti reagoivien ja ei joka paikkaan ehtivien rotujen suosion kasvun.
Pelkästään matalaraajaisten rotujen nousu on melkoista. Viime vuonna syntyi jo 700 corginpentua. Jos niihin ynnätään vastaavat lancashirenkarjakoirat ja länsigöötanmaanpystykorvat, päästään lähes tuhanteen pentuun. Samaan ”ekologiseen lokeroon” asettuvat klein- ja mittelspitz yhteensä lähes 1200 pennullaan ja kääpiösnautseri 900 pennulla sekä lyhyt- ja pitkäkarvainen mäyräkoira yhteensä yli 700 pennullaan.
Kymmenkunta vuotta sitten oli kääpiökoiraryhmä jo nousemassa suurimmaksi. Sitten sen kasvu rauhoittui ja taittui. Toki 7400 pentua vuodessa on paljon, mutta kääpiökoiria nopeammin runsastuvat nyt pykälän verran isomman sylin rodut.
Keskustelu terveydestä näkyy rekisteröinneissä
Suurin osa roduista oli viime vuonna myötätuulessa, mutta mediajulkisuuden kriittiseen keskipisteeseen päätyneiden rotujen pentuluvut laskivat selvästi. Ihme olisikin jos lyhytkalloisista ja -kuonoisista roduista käytävä vilkas terveyskeskustelu ei vaikuttaisi niiden rekisteröinteihin.
Jos lasketaan yhteen englannin- ja ranskanbulldogin, mopsin, bostoninterrierin ja cavalier kingcharlesinspanielin pentujen määrän vähennys, se on pari sataa vuodessa ja parin-kolmen vuoden ajanjaksolla kymmeniä prosentteja.
Voi jopa kysyä, onko tarpeen suunnitella niinkin järeätä asetta kuin kieltolakia kun lyttykuonojen tervehdyttäminen hoituu luonnollista tietä, tiedon lisääntymisen, jalostuksen ohjauksen ja kysynnän hiipumisen kautta?
Paimenkoirissa ennätyksiä
Paimen- ja lammaskoiran ykkösroturyhmän pentuja syntyi viime vuonna 7377. Lisäystä tuli 500 pennun verran.
Ryhmän kärkirodun saksanpaimenkoiran rekisteröinnit kasvoivat pitkästä aikaa selvästi, noin sadalla. Tosin saman verran miinusta kirjattiin pitkäkarvaiselle sisarrodulle. Viimemainitun uutuudenviehätys alkaa olla ohi ja pennunostajien kiinnostus palailee takaisin klassikkoon?
Shetlanninlammaskoira ylsi 1151 pennulla ennätykseensä. Agility on veturina vetänyt rodun mainetta harrastuskoiramaisemmaksi. Toisen korkean tason harrastusrodun bordercollien suosio on noussut jo pitkään, 650 pentua on jälleen uusi ennätys.
700 corgia on myös ennätys. Pitkäkarvaisen collien parhaat ajat ovat kaukana takana, mutta koronavuosi oli rodun paras kahdeksaan vuoteen. Lähes 400 uutta australianpaimenkoiraa ja liki 200 schipperkeä ovat myös ennätyksiä.
Suomalaiset eivät suosi suurimpia
Vahtien, monien seurakoirien ja palveluskoirien kakkosryhmän pentuja syntyi 4655. Edellisvuodesta määrä nousi kolmella sadalla, mutta pitkäaikaista alamäkeä se ei riitä oikaisemaan. Kooltaan suurimmissa roduissa ei kerta kaikkiaan ole imua.
Kasvu tulikin ryhmän pienimmiltä, kääpiösnautserilta ja -pinseriltä. Viimemainittu käänsi kymmenen vuoden laskusuunnan.
Berninpaimenkoiran alamäki on selvä trendi. 309 berniä on vähemmän kuin kertaakaan 2010-luvulla, samoin 253 rottweileria.
Jackrussell tai mäyräkoira
Reilulla 300:lla kasvoi myös terrieriryhmä 4813 pentuun. Kymmenisen vuotta sitten luku oli tuhannen verran suurempi, terrieritkään eivät ole olleet suomalaisten suuressa suosiossa.
Erikoista on, että ryhmän vähäinenkin kasvu kohdistuu lähes pelkästään jackrussellinterrierille, joka ensi kertaa ohitti tuhannen pennun rajan. Ryhmän kaikki muut rodut kirjauttivat korkeintaan pienen plusmerkkisen tuloksen, monet jäivät miinukselle.
Mielenkiintoista on, että terrieriryhmää puolet pienempi ja ainakin osin samoista pennunostajista kilpaileva mäyräkoiraryhmä pääsi samansuuruiseen reilun 300 pennun kasvuun kuin terrierit.
Mäyräkoiria syntyi 2171, enemmän kuin kertaakaan viime vuosikymmenellä. Voimakkain myötätuuli puhalsi lyhytkarvaisen muunnoksen purjeisiin.
Susien uhka ei näy tilastoissa
Pystykorvaryhmä on edelleen suurin, pentuja syntyi 10277, noin 400 enemmän kuin edellisvuonna. Itse asiassa ryhmän prosenttiosuus koko koirakannasta kuitenkin pieneni hieman.
Kennelliiton toimintasuunnitelmaan asti on uhaksi kirjattu uusien metsästyskoirien ottamatta jättäminen susien yleistymisen vuoksi. Tilastoissa asti susiuhka ei vieläkään näy. Yli 1400 uuden jämtlanninpystykorvan, 800 harmaan norjanhirvikoiran ja 700 karjalankarhukoiran voimin hirvikannan säätely kyllä parin vuoden päästä hoituu. Noin 700 suomenpystykorvan ja 400 pohjanpystykorvan pentua ovat myös edellisvuosien tasoa.
Lapinkoiran asemaa yleisimpien rotujen kärkipäässä ei mikään horjuta. 365 porokoiraa on ennätys, samoin lähes 600 kleinspitziä.
Suomenajokoira vihdoin nousuun
Ajavien koirien pentuja rekisteröitiin viime vuonna 2831, noin 350 edellisvuotta enemmän. Riemu on suurinta varmasti suomenajokoirien harrastajien joukossa. Rodun pentuluvut ovat laskeneet vuosikymmeniä, joko nyt on suunta kääntynyt? Suosikkilistojen ikiaikainen hallitsija on valahtanut jo sijalle seitsemän, joten 50 pennun lisäystäkin 1096:een tervehditään suurella ilolla.
Asetusmuutos päästi taannoin dreeverit kaurisjahtiin. Kahdessa vuodessa pentumäärä onkin kaksinkertaistunut 369:ään. Sadan pennun lisäyksen sai aikaiseksi myös beagle.
Koronavuotena aikaa kouluttaa saksanseiojaa
Pienen seisovien koirien ryhmänkin rekisteröinnit nousivat parilla sadalla 1392:een.
Saksanseisojat ovat tunnetusti mainioita metsästyskoiria, mutta kouluttaminen vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Epäilemättä moni saksanseisojasta haaveillut toteutti viime vuonna unelmansa ja laski koronan myötä ajan koulutuspuuhiin vihdoin riittävän. Sekä lyhyt- että karkeakarvaisia saksanseisojia rekisteröitiin satakunta enemmän kuin vuosi sitten.
Settereihin ei samanlaista intoa kohdistunut, pentuja syntyi edellisvuosien malliin.
Labradori päihitti yksin kolme roturyhmää
Noutajien ja vesikoirien pentuja syntyi 7223, mikä on yli 800 enemmän kuin edellisvuotena.
Labradorinnoutaja tapaa nykyään tehdä ennätyksen joka vuosi. Kolme pienintä roturyhmää jäävät liki 2500:n labbiksen pennun taakse.
Cockerspanielin pentuja syntyi lähes pari sataa enemmän kuin vuotta aiemmin. Espanjanvesikoira ylsi ennätyslukemiin, englanninspringerspanieli käänsi laskusuunnan kertaheitolla kovaan nousuun ja mukavasti pärjäsi kultainen noutajakin.
Epävarma tulevaisuus verottaa
Kääpiökoiran pentuja rekisteröitiin 7404, kasvua tuli lähes 500 pennun verran. Ryhmän prosentuaalinen osuus kaikista rekisteröinneistä kuitenkin pieneni.
Yleisin kääpiökoira jo lähes 700 pennulla on havannankoira, josta tiibetinspanieli jää muutaman kymmenen verran. Chihuahuat olivat muutaman vuoden lamassa, jonka koronavuosi päätti. Kääpiövillakoiralle ja tiibetinterrierille vuosi oli myös hyvä.
Epävarmuus tulevaisuudesta painaa lyhytkuonoisten rotujen rekisteröinnit laskuun. Epäilemättä pennunostajat ovat myös havahtuneet tiedostamaan näiden koirien hengitys- ym. vaikeuksien yleisyyden. Kymmenen vuotta sitten cavalier oli ryhmän yleisin rotu, nyt sen rekisteröinnit ovat puolittuneet alle neljään sataan. Ranskanbulldogin ja mopsin alamäki on jo jyrkkä.
Kiinanharjakoiran suosion lasku ei johtune terveysongelmista. Kymmenen vuotta sitten karvattomuus koettiin muodikkaaksi, mutta nyttemmin ehkä hankalaksi koleassa ilmastossamme.
Lähes puolet vinttikoirista whippetejä
Pienin ryhmä vinttikoirat nousi sadalla 839:ään pentuun. Puolet kasvusta kertyi ryhmän yleisimmälle rodulle whippetille. Afgaaninvinttikoiralle viime vuosi oli katastrofivuoden jälkeen paluu normaalitasolle kun taas englanninvinttikoira valahti yhdeksällä pennulla aivan pohjamutiin.
