Kennelliitolta vahva edustus jalostusasetuksen tekoon
Työryhmän tehtävänä on arvioida esitettyjä valvontakriteerejä ja laatia niiden pohjalta ehdotus koirien jalostusta koskeviksi säännöksiksi. Säännösten tulee olla sovellettavissa sekä puhdasrotuisiin että sekarotuisiin koiriin. (Kuva: Tapio Eerola)
Kennelliitto sai kolme edustajaa maatalousministeriön asettamaan koirien jalostusasetusta valmistelevaan työryhmään. Molli Nyman ja Kirsi Sainio Kennelliiton hallituksesta nimettiin työryhmään, ja myös Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula. Sainio on liiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja ja Nyman edustaa myös koirankasvattajien yhdistystä SuKoKaa.
Kennelliiton lisäksi työryhmässä on vahva edustus viranomaistahoilta sekä eläinsuojelujärjestöistä. Työryhmän puheenjohtaja on erityisasiantuntija Susanna Ahlström ja asiantuntijajäseninä ovat Juha Kallio ja Katariina Mäki. Mäki on laatinut valtion aiemmin julkaisemat, jalostusasetusta pohjustavat kaksi selvitystä koiranjalostuksesta. Hän on aiemmin toiminut myös Kennelliiton jalostusasiantuntijana.
Työryhmän työ alkaa kesäkuussa, ja sen tulee olla valmis 31.1.2026.
Kennelliiton mukaan koirankasvatuksen käytännön asiantuntemus on tarpeen sen määrittelemisessä, miten tiukaksi rajat koirien jalostuskäytölle on realistista asettaa.
– Jalostussäännösten tulee tukea vastuullista koirankasvattamista. Jos rajoituksia kiristetään liikaa, osa koiranjalostuksesta karkaa järjestäytyneen koiraharrastustoiminnan ulkopuolelle, painotettiin Kennelliiton kannanotossa, joka julkaistiin viime vuoden maaliskuussa eläinten hyvinvointilain tultua hyväksytyksi eduskunnassa.
Kennelliiton mukaan jalostusasetuksen tulee olla sellainen, että myös liiton ulkopuolella koiria kasvattava henkilö ymmärtää säännösten merkityksen, ja pystyy kasvattamaan koiria tämän mukaan, esimerkiksi teettämään tarvittavat terveystutkimukset. Kennelliiton ulkopuolista jalostusta tulee pystyä valvomaan tehokkaasti, sillä osa tätä toimintaa on puhdasta pentutehtailua suurimman mahdollisen taloudellisen hyödyn tavoittamiseksi.
– Parhaimmillaan asetuksen soveltaminen johtaa siihen, että Suomessa on maailman parhaiten voiva koirakanta. Koirien alkuperästä, terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla kattavasti tietoa kaikille siitä kiinnostuneille, visioi Kirsi Sainio.
– Huonoimmillaan tilanne johtaa siihen, että Suomen koirakannan terveys ja hyvinvointi heikkenee, ja yhä pienempi osa koirakannasta on tiedossa. Tällöin myös riskit erilaisiin koirien käytösongelmiin ja eläintautien leviämiseen kasvavat, Sainio jatkaa.
Koirien jalostussäännöksiä valmistelevan työn pohjana toimivat maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarakeskukselta tilaamat selvitykset koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja mahdollisista puuttumiskeinoista tehdyt asiantuntijaselvitykset vuosilta 2020 ja 2023.
Selvityksissä on tuotu esille ne merkittävät hyvinvointihaittoja aiheuttavat perinnölliset ominaisuudet ja sairaudet, joihin tulisi puuttua jalostuksellisin keinoin. Selvityksissä on myös esitetty jalostukseen käytettävien koirien terveyteen ja luonteeseen liittyviä valvontakriteerejä.
