Onko ruokakupilla väliä?

Jokainen koira tarvitsee ruoka- ja vesikupin, mutta onko väliä millaisesta kiposta koira syö? Äkkiseltään ajatellen tuskinpa on, mutta koska valikoima on suuri, kannattaa sopivan ruokakupin valintaan hieman paneutua.

Kestävimpinä ruokakuppeina pidetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Ne ovat helppoja puhdistaa, konepesun kestäviä, niistä ei liukene kemikaaleja ja niitä on vaikea rikkoa. Joskus ne ovat kuitenkin niin kevyitä, että koira voi kaataa kulhonsa. Mikäli teräskuppi rikkoutuu ja siihen tulee teräviä repeämiä, on se vaihdettava ehjään. Hyvälaatuisesta teräksestä valmistetut kupit ovat lähes ikuisia, ne kestävät jopa kymmeniä vuosia aina uusien koirasukupolvien aterioille.  

Keraamiset ruoka- ja vesikupit ovat painavia, mikä tekee niistä hyviä etenkin leikkisille pennuille. Keraamisen kulhon valinnassa on syytä varmistaa, että se on valmistettu myrkyttömästä ja elintarvikelaatuisesta keramiikasta. Kaikki keraamiset kulhot eivät ole konepesun kestäviä, eivätkä ne kestä kovia kolhuja.

Edullisin vaihtoehto on muovinen koirankuppi. Ne ovat yleensä konepesun kestäviä. Muovin tulee olla elintarviketurvallista, jolloin siitä ei irtoa haitallisia kemikaaleja. Muovikupit ovat usein kevyitä, jolloin koiran on helppo työntää niitä. Pureskeluakaan ei muovikuppi kestä, se myös naarmuttuu helposti ja silloin siitä voi irrota mikromuovia.

Roiskeenkestävät kulhot voivat auttaa vähentämään sotkua, joka syntyy koiran juodessa tai leikkiessä vedellä. Niissä on sisällä kelluva kiekko, jota koiran kieli painaa alas. Kiekko estää myös veden läikkymisen, jos vilkas koira kaataa kulhon.

Monet suurikokoisten rotujen omistajat vannovat korotettujen kuppien nimeen. Kuten nimestä voi päätellä, kuppi on telineellä nostettu irti lattiasta. Moni sanoo koiran syövän mielellään kumartumatta. Jotkut tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että korotetut kupit voivat lisätä vatsalaukun turpoamisriskiä, joka voi johtaa vatsalaukun kiertymään.

Ahneille koirille, jotka tapaavat tyhjentää ruoka-annoksensa sekunneissa, on kehitetty syömistä hidastavia kuppeja. Ne on yleensä valmistettu muovista, ja niiden sisällä on kohotettuja harjanteita. Harjanteet tarjoavat koiralle haasteen syömiseen ja siten estävät sitä syömästä liian nopeasti. On myös palapelinmallisia virikekuppeja, joista syödessään koira joutuu etsimään ruokansa lokeroista. Koira joutuu käyttämään nenäänsä, kieltään ja tassujaan vapauttaakseen ruoan.

Jos koiralla on jokin sairaus, joka vaatii päivittäin samanaikaisen ruokinnan, voi ajastettu ruokinta-automaatti olla työssä käyvälle koiranomistajalle hyödyllinen. Tällainen hinnaltaan kallis, teknologiaa sisältävä kuppi vapauttaa ennalta määrätyn määrän kuivamuonaa tiettyyn aikaan päivästä.

Virikkeitä koiralle saa tarjottua, jos antaa osan päivän aterioista nuolualustalta/-matolta. Ne on yleensä valmistettu elintarviketurvallisesta silikonista, ja niissä on erimuotoisia harjanteita. Matolle levitetään märkäruokaa tai pehmeää ruokaa, jotta koira voi nuolla sen harjanteista. Koska nuoleminen on koiralle rauhoittavaa toimintaa, voi tällainen nuolumatto tehdä ruokailusta sille nautinnollisempaa.

On tärkeää valita koiralle sopivankokoinen kuppi. Kapeakuonoinen koira mahtuu syömään pienemmästä kulhosta kuin leveäleukainen koira. Pienipäinen koira taas saa kulumaan aikaa syödessään laajasta kupista, sillä se usein siirtelee ruokaansa kupin sisällä. Pääasia on, että koiran on mukava syödä.

Pitkäkorvaisen tai runsaasti korvakarvoja omaavan koiran ruokintaa helpottaa esimerkiksi virkattu huppu, joka pitää korvat ja karvat poissa kupista. On myös kuppeja, jotka kapenevat ylöspäin estäen korvia mahtumasta kippoon.

Koiran ruoka-astiat luonnollisesti pestään jokaisen käytön jälkeen. Vesikupin sisältö vaihdetaan raikkaaseen veteen vähintään kerran päivässä ja myös vesikuppi pestään samalla. 

Kuva: Taina Nygård

Matkalla kätevä on kokoontaitettava kuppi, joka taittuu litteäksi. (Kuva: Taina Nygård)

Kommentoi:

Koiramme