Lagotto – sitkeä työmyyrä ulkoilmaihmiselle
Lagottoa käytettiin alun perin lintukoirana, kunnes sen kyvyt arvokkaiden tryffelisienien haistajana huomattiin. Taitoa vaalitaan edelleen. Lagoton kiharapää on vesikoiralle hyvin tyypillinen. (Kuva: Merja O’Rourke)
Kiharaturkkinen lagotto romagnolo on kätevän kokoinen ja moneen menoon soveltuva koira. Rotu tunnetaan erityisesti tryffeleiden etsijänä, ja se sopii luonnossa viihtyvälle ihmiselle.
Keski-Italiasta kotoisin oleva lagotto romagnolo on vanha rotu, jota käytettiin alkujaan vedestä noutavana lintukoirana. Myöhemmin sen taidot tryffelisienien etsimisessä huomattiin. 1970-luvulla alkuperäistä lagottoa alettiin elvyttää ja varsinainen kasvatustyö pääsi alkamaan. FCI hyväksyi rodun vuonna 1995. Lagotto kuuluu noutajien ja vesikoirien FCI-roturyhmään 8.
Ensimmäinen lagotto tuli Suomeen vuonna 1996. Alkuvuosina kasvatus lisääntyi vauhdilla, rotu nousi suosioon ja kaikenlaisilla koirilla tehtiin pentuja. Arkuus ja aggressiivisuus rodussa lisääntyivät, mutta nykyisin tilanne on parempi. Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 369 lagottoa.
Lagotto rakastaa kuralätäköitä ja kaivamista, joten metsälenkin jälkeen koira on onnellinen ja erittäin kurainen. Rotu on jalostettu työkoiraksi, joten se on sinnikäs ja periksiantamaton. Myös varautuneita yksilöitä esiintyy, joten on erittäin tärkeää sosiaalistaa pentua ahkerasti.
Kun lagotto jotakin haluaa, se keksii keinot. Ne oppivat avaamaan ovia, portteja, vetoketjuja ja lapsilukkoja. Tavaroiden nostaminen ylähyllylle ei auta, sillä lagotto on ketterä kiipeilijä. Laumakäytös on yleensä hyvää, remmikäytös ei aina niinkään.
Rotuyhdistys on parhaillaan työstämässä tryffelikoetta myös Suomeen. Suosituin laji lagoton kanssa on agility. Myös rallytoko ja nosework vetävät puoleensa.
Rotumääritelmä kuvaa lagottoa tiivisrakenteiseksi ja maatiaismaiseksi koiraksi, jonka karvapeite on tiheä, kihara ja villava. Uroksen korkeus on 43–48 senttiä, nartun 41–46. Rungon mittasuhteiltaan lagotto on lähes neliömäinen.
Turkki ei ole huoltovapaa. Se kannattaa käydä läpi kolmen-neljän viikon välein huopaantumisen estämiseksi. Lagotto ei tiputa karvaa, joten omistajan tehtäväksi jää poistaa irtoava karva turkista. Auki kammattu turkki kastellaan tai pestään, ja puhdas koira trimmataan saksilla oikeaan muotoon ja turkin mittaan. Talvisin rotu kerää turkkiinsa melkoiset lumipallot.
Lagotto voi olla väriltään yksivärinen luonnonvalkoinen, valkoinen ruskein tai oranssein laikuin, roan eli pienipilkkuinen ruskeavalkoinen, ruskea tai oranssi eri sävyissään yksivärisenä tai valkoisin laikuin. Punaruskeat tan-merkit eri sävyissään sallitaan. Musta turkki ja pigmentti sekä mustat laikut ovat hylkäävä virhe. Värit muuttuvat iän myötä eikä pennusta vielä välttämättä tiedä sen lopullista väriä.
Lagoton Pevisa vaatii jalostuskoirilta lonkkakuvauksen sekä silmätarkastuksen. Suurin terveydellinen ongelma on erilaiset syöpä- ja kasvaindiagnoosit.
Kesäkuun Koiramme-lehdessä 6/2024 on laaja rotuesittely lagotto romagnolosta.
