Basenji – viidakon pygmien haukkumaton koira
Basenji on gasellimaisen kevytrakenteinen ja -luustoinen, aristokraattinen koira. Se on omistajauskollinen ja omaan perheeseensä syvästi kiintyvä rotu. Vieraista se ei välttämättä välitä. (Kuva: Heidi Kortesalo)
Basenji tunnetaan haukkumattomuudestaan, mutta täysin mykkä se ei suinkaan ole. Rodulle tunnusomaista on kissamaisuus ja siisteys, mutta pinnan alla on myös aimo annos metsästysviettiä.
Pystykorvien ja alkukantaisten rotujen viitosryhmään kuuluva basenji on ikivanha rotu, jonka juuret ovat syvällä Keski-Afrikan viidakossa. Sen tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta esimerkiksi hautamaalauksista ja vainajien mukana haudattujen koirien luista voidaan päätellä niitä olleen jo faaraoiden aikaan Egyptissä.
Rotu tuli muun maailman tietoisuuteen 1800-luvulla tutkimusmatkojen myötä. Nykyisin rodun vastuumaa on Iso-Britannia. Rotuun otetaan edelleen koiria Afrikasta geenipoolin laajentamiseksi. Suomeen ensimmäinen basenji tuli vuonna 1964, ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1967. Rodun suosio on aina ollut maltillista. Suomessa rekisteröintejä on vuosittain alle sata.
Basenjin hankkii yleensä sen gasellimaisuudesta viehättynyt henkilö, jota kiehtoo rodun siisteys ja joka ei pelkää ottaa vastaan haastetta omapäisen koiran kanssa. Pennunostajan tulee ymmärtää rodun metsästysvietti, joka ylittää tottelemisen. Basenjilla on oma tahto eikä se ole pelkkä seurakoira. Monia viehättää rodun rauhallisuus ja ihmisläheisyys. Miinuspuolena on reviiritietoisuus, omapäisyys ja liiallinen kiinnostus kiipeilyyn. Koira voi löytyä kirjahyllystä, lipastojen päältä tai erilaisilta tasoilta.
Basenji ei välttämättä välitä vieraista ja oma väki on sille kaikki kaikessa. Se on hyvin reviiritietoinen ja muut koirat ovat helposti uhka. Reviiri on laaja ja se ulottuu myös kotipihan ulkopuolelle. Basenjilla ei ole palvelualttiutta, joten välillä kouluttaminen on kuin yrittäisi kouluttaa kissaa. Makupalat auttavat, mikäli ne maistuvat. Rotu on älykäs ja oppivainen, mutta suurimpana haasteena on sen motivointi. Basenji tekee vain sen, minkä se katsoo itselleen hyödylliseksi. Suosituin harrastus on näyttelyissä käyminen. Lisäksi basenjeilla on osallistumisoikeus maasto- ja ratajuoksukilpailuihin.
Rotumääritelmä kuvaa basenjia gasellimaisen kevytrakenteiseksi, aristokraattiseksi koiraksi. Se on korkearaajainen, ryhdikäs ja valpas. Uroksen ihannesäkäkorkeus on 43 ja nartun 40 senttiä. Rodun ulkomuodollinen taso on nykyisin aiempaa vaihtelevampi. Oikean rotutyypin katoaminen ja liioiteltujen piirteiden tuleminen rotuun on valitettavasti yleistynyt.
Pää on ryppyotsainen ja ylväästi pystyssä. Ilme on etäinen ja salaperäinen. Silmät ovat mantelinmuotoiset, tummat ja vinoasentoiset. Korvat ovat pienet, teräväkärkiset, pystyt ja hieman eteenpäin kallistuneet. Häntä on ylös kiinnittynyt ja kiertyy tiiviisti selkärangan päälle lähelle reittä muodostaen yksin- tai kaksinkertaisen kierteen.
Suosituin väri on punavalkoinen. Muita sallittuja värejä ovat mustavalkoinen, tricolour ja brindle. Turkinhoito on helppoa, mutta talvisin koira tulee vaatettaa kylmillä ilmoilla.
Basenji ei ole Pevisa-rotu. Monet basenjien sairaudet puhkeavat vasta vanhempana, joten niiden vastustaminen Pevisan kautta olisi melko vaikeaa.
Lokakuun Koiramme-lehdessä 10/2022 on laaja rotuesittely basenjista.
