Eläinlääkäri on myös tautisalapoliisi
Elintarvike- ja vesiturvallisuudesta huolehtiminen tulee lähelle suomalaisia turvallisen ruuan ja veden muodossa, vaikkei se aina ole näkyvää. Vuoden eläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne kehittää työkseen epidemioiden selvittämisen keinoja. (Kuva: Patrik Finne)
Espoolainen ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri ja zoonoosiepidemiologian dosentti Ruska Rimhanen-Finne on valittu vuoden 2020 eläinlääkäriksi. Hänet palkittiin pitkäjänteisestä työstä elintarvike- ja vesiturvallisuuden sekä eläinten ja ihmisten yhteisten taudinaiheuttajien torjunnan edistämisessä.
– Kukaan ei voi elää ilman ruokaa ja vettä. Elintarvike- ja vesiturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, sillä taudinaiheuttajilla saastunut elintarvike tai vesi voi sairastuttaa ison joukon ihmisiä. Epidemioiden selvittämisvalmius on yksi yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista, jotka säilytetään myös poikkeusoloissa, sanoo Suomen Eläinlääkäriliitto julkaistessaan tunnustuksen saajan.
– Epidemioita selvittävät eläinlääkärit ja muut ammattilaiset saavat häneltä apua juuri kaikista hankalimmissa epidemioissa. Rimhanen-Finne kehittää työkseen selvittämisen keinoja ja näin systeemiä parannetaan jatkuvasti. Vuoden eläinlääkärillä 2020 on aina uusin tieto epidemioihin liittyen, perustelee Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi ja jatkaa: – Työ tulee lähelle tavallisia suomalaisia turvallisen ruuan ja veden muodossa vaikkei se aina ole näkyvää. Terveyden ylläpitämisen kannalta on tärkeää tietää mistä ja minkä välityksellä jokin tartunta saatiin.
Rimhanen-Finne työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ssä epidemiologieläinlääkärinä. Työnkuvaa voidaan kuvata myös tautisalapoliisiksi, sillä tautien tartuntalähteet ja -reitit ovat usein monimutkaisia ja näkymättömiä. Työ on kansainvälistä, sillä epidemiat eivät tunne valtioiden rajoja. Rimhanen-Finne osallistuu Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainväliseen 24/7-terveysuhkapäivystykseen.
– Kotimaisia epidemioita selvitämme jatkuvasti yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja Ruokaviraston kanssa. Näin ylläpidämme toimintavalmiutta laajan tai erityisen vakavan epidemian varalta. Selvitystyö tuottaa tietoa elintarvike- ja vesiturvallisuuden kehittämiseen ja sen ansiosta voidaan ennaltaehkäistä samanlaisten epidemioiden syntyminen ja ihmisten sairastuminen, kertoo Ruska Rimhanen-Finne.
– Rabies on yksi vakavimmista zoonooseista. Se tarttuu yleisimmin eläimen pureman kautta ja johtaa oireiden alettua ihmisen kuolemaan. Kryptosporidioosi tarttuu muun muassa vasikoiden ulosteen välityksellä ja voi aiheuttaa ihmiselle vakavaa vesiripulia. Sekä rabiesepäilyjen että kryptosporidioosin raportointi on Suomessa lisääntynyt viime vuosina, Rimhanen-Finne valottaa esimerkkejä zoonooseista, joiden parissa hän parhaillaan työskentelee.
