Jyrsijämyrkyt aiheuttaneet lemmikkien myrkytyksiä
Myrkytysten takia Tukes on rajoittanut alfakloraloosia sisältävät jyrsijämyrkyt vain ammattimaisille tuholaistorjujille ja kasvinsuojelututkinnon suorittaneille maanviljelijöille. Rajoitukset eivät vielä ole tulleet voimaan, koska asiasta on valitettu hallinto-oikeuteen. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on saanut ilmoituksia kymmenistä kissojen ja muutamista koirien myrkytyksistä, joiden syyksi on epäilty jyrsijämyrkkyjen sisältämää alfakloraloosi-nimistä tehoainetta. Epäilys on saanut vahvistusta pohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa mitattiin alfakloraloosipitoisuuksia myrkytysoireisten kissojen verinäytteistä.
Alfakloraloosimyrkytyksen tyypillinen uhri on maaseudulla vapaasti ulkoileva ja hiiriä saalistava kissa. Tukesille on ilmoitettu myös koirien myrkytyksiä, joista kolmasosassa koirat ovat päässeet vahingossa syömään alfakloraloosivalmisteita. Nämä myrkytystilanteet olisi voitu välttää asettamalla myrkkysyötit koirien ulottumattomiin. Lopuissa tapauksissa koira oli syönyt jyrsijän, tai myrkyn lähde ei ole tiedossa.
Kissa voi saada myrkytyksen pyydystämällä ja syömällä hiiriä, jotka ovat syöneet alfakloraloosia sisältäviä jyrsijämyrkkyjä. Tutkimuksessa kaikkien oireilevien kissojen verinäytteistä löytyi alfakloraloosia. Tukes suosittelee välttämään alfakloraloosia sisältävien myrkkyjen käyttöä. Ohjeita vaihtoehtoisista torjuntatavoista löytyy Tukesin verkkosivuilta.
Kissojen tyypillisimmät myrkytysoireet olivat tärinä, tasapainohäiriöt ja yliherkkyys kosketukselle. Enemmistö kissoista on toipunut myrkytyksestä parin päivän kuluessa, mutta osa kissoista on menehtynyt tai on jouduttu lopettamaan.
Tukesin tietoon ei ole tullut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ilmoituksia luonnonvaraisten eläinten myrkytyksistä. On hyvin todennäköistä, että tällaiset myrkytystapaukset jäävät havaitsematta. Suomessa viranomaiset eivät tilastoi eläinten myrkytystapauksia.
Myrkytysten takia Tukes on rajoittanut alfakloraloosia sisältävät jyrsijämyrkyt vain ammattimaisille tuholaistorjujille ja kasvinsuojelututkinnon suorittaneille maanviljelijöille. Rajoitukset eivät ole tulleet vielä voimaan, koska rajoituksista on valitettu hallinto-oikeuteen. Ennen rajoitusten voimaantuloa Tukes suosittelee välttämään alfakloraloosia sisältävien jyrsijämyrkkyjen käyttöä. Niitä ei kannata käyttää ollenkaan paikoissa, missä kissat liikkuvat.
Jyrsijöiden torjunta kannattaa aloittaa ennaltaehkäisystä, esimerkiksi huolehtimalla siitä, ettei jyrsijöille ole ravintoa saatavilla. Jätteet kannattaa laittaa kannellisiin jäteastioihin ja ruoat varastoida niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi. Talvisin myös lintujen ruokintapaikat houkuttelevat jyrsijöitä, varsinkin jos maahan varissutta ruokaa ei siivota pois säännöllisesti. Jos ennaltaehkäisy ei auta, jyrsijät voi pyydystää loukuilla.
Suomessa saa ostaa ja käyttää vain Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyjä, jotka löytyvät biosidirekisteristä. Jyrsijämyrkkyjä ei saa itse tuoda maahan eikä tilata ulkomailta. Suomessa käytettävissä valmisteissa on oltava lupanumero ja suomen- ja ruotsinkieliset etiketit ja käyttöohjeet. Biosidirekisterissä on 17 valmistetta, joissa tehoaineena on alfakloraloosi. Loput kuluttajakäyttöön sallitut jyrsijämyrkyt sisältävät tehoaineena brodifakumia, difetialonia tai flokumafeenia. Myös nämä valmisteet ovat myrkyllisiä muille eläimille, jos ne pääsevät syömään syöttejä tai myrkyttyneitä jyrsijöitä.
Jyrsijöiden torjuntaan on muitakin vaihtoehtoja kuin myrkyt. Monet koirarodut on alkujaan kehitetty nimenomaan jyrsijöiden ja pienpetojen pyyntiin, kuten kuvan jackrussellinterrierikin. (Kuva: Aino Pikkusaari )
