Neljäs tehdas rakenteilla – Kotimaisella kuivamuonalla jo viisi valmistajaa
Kotimaisen kuivamuonan valmistus alkoi pitkän tauon jälkeen uudestaan viitisen vuotta sitten. Nyt markkinaosuus on noussut jo noin kymmeneen prosenttiin ja valmistajia on useita. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Julkaistu Koiramme-lehdessä tammikuussa 2022:
Kotimainen nappula valtaa nopeasti tilaa koirien ruokakipoissa. Viidessä vuodessa Suomessa valmistetun kuivan koiranruuan markkinaosuus on noussut nollasta kymmeneen. Valmistajia on jo puolen kymmentä ja neljäs kuivaruokatehdas rakenteilla.
Ensimmäisenä vuonna 2016 alalle lähtenyt Dagsmark sai nopeasti peräänsä Rovio Pet Foodin ja Sertin. Lemmikki ja Musti Group toivat omat kuivamuonansa markkinoille viime syksynä. Uudet valmistuslaitokset ovat nousseet Loimaalle ja Lietoon ja uusin Vafo Finlandian tehdas tulee Nokialle.
Yritykset käyttävät myös ostopalveluita nappuloiden puristamisessa ja keskinäistä yhteistyötäkin kaavaillaan. Valmistuksessa kaikki korostavat käyttävänsä kotimaisia raaka-aineita niin paljon kuin on mahdollista.
Dagsmarkin ajoitus hypätä erittäin kilpaillulle alalle osui nappiin. Kotimaisuus on hyvässä nosteessa ja siirtynyt lemmikkienkin ruokakipoille. Lisäksi on koettu ennätyslukemiin kohonnut pentubuumi.
Vuonna 2020 lemmikkien ruokaa valmistettiin Suomessa yhteensä noin 15 miljoonaa kiloa, viidenneksen enemmän kuin 2019. Suurin osa kasvusta kertyi koirien kuivamuonasta, jota tehtiin 2020 lähes 1,8 miljoonaa kiloa. Vuosi oli ensimmäinen, jolloin Ruokavirasto julkaisi koirien kotimaisen kuivaruuan tuotantotietoja. Vuoden 2021 tilastot valmistuvat kevättalvella.
Lähivuosina näkyy, millaisen siivun kotimaiset ruuat saavat koko ruokapotista. Hinta on usein ratkaiseva tekijä ostopäätöksiä tehtäessä ja suurilla lemmikkiruokavalmistajilla markkinat hyvin hallussa. Suomalaiset toimijat ovat ulkomaisiin jätteihin verrattuna pieniä yrityksiä.
Kotimaiset valmistajat luottavat kuitenkin markkinoiden vetovoimaan, eivätkä hätkähdä kiristyvää kilpailua.
Kuhinaa lemmikkien ruokabisneksessä
Suomessa toimi viime vuonna yhteensä 35 lemmikkieläinten ruokia valmistavaa laitosta. Vuonna 2016 yrityksiä oli miltei saman verran.
Listaa hyväksytyistä laitoksista pitää Ruokavirasto, joka myös valvoo toimijoita. Virallisesti puhutaan eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevistä rehualan laitoksista.
– Yleisesti ottaen lemmikkieläinten ruuanvalmistussaralla on ollut vilkasta kuhinaa, mutta viime vuonna ei tullut yhtään hakemusta vireille eikä uusia paikkoja hyväksytty, kertoo ylitarkastaja Sani Sampolahti Ruokavirastosta.
Sampolahden vastuulla on lemmikkiruokien valmistuslaitosten valvonta. – Lainsäädännön vaatimukset tiedetään ja osataan hyvin. Myös pakkausmerkinnät ovat pääasiassa hallussa, ylitarkastaja kehaisee.
Lain perusteella otettavista näytteistä tutkitaan salmonellaa sen haitallisuuden vuoksi ja enterobakteeria lähinnä rehun yleisen hygieenisen tason mittaamiseksi. Sampolahden mukaan lemmikkieläinten ruokien laatu on yleisesti ottaen ollut hyvää, erityisesti kuivaruuissa.
– Valvontakäyntejä tehdään riskiperusteisesti ja myös valmistusmäärät vaikuttavat tarkastuksiin. Nappularuokatehtaissa volyymit ovat isot.
Tarkastuksia tehdään keskimäärin joka toinen vuosi. Lisäksi Ruokavirasto hakee laitoksilta vuosittain näytteitä viranomaisvalvonnan analyyseihin.
Sani Sampolahti on huomannut, että kuluttajilla on usein epätietoisuutta siitä, mitä tarkoittavat tuotetiedoissa raaka-ainelistalla lukevat liha- ja eläinperäiset tuotteet. Virallisesti kyseessä on teurastamoilta saatava vähiten riskiä sisältävä eli luokan 3 sivutuote.
– Sivutuote on peräisin sellaisista teuraseläimistä, jotka on hyväksytty käytettäväksi ihmisravintona. Lemmikkieläinten ruokaan päätyvät ruhoista ne osat, joita ei käytetä elintarvikkeiksi, esimerkiksi keuhkot, mahat ja vertymät tai siipikarjan päät ja höyhenet, Sampolahti selventää.
Nappuloita jo useasta paikasta
Uusin kotimaisen koirien kuivaruuan valmistaja on kuopiolainen Lemmikki oy. Yrityksen Oscar-nappuloita on saanut päivittäistavarakaupoista syksystä lähtien. Muona valmistetaan ja pakataan yrityksen omalla tuotantolaitoksella Kuopiossa, jossa on jo vuosia tehty lemmikeille pakasteita ja herkkuja.
– Oma kuivaruoka koirille on ollut pitkän ajan tavoite, sanoo Lemmikki oy:n toimitusjohtaja Janne Räsänen.
Räsänen ei ota paineita kilpailun kovenemisesta. Hän pitää hyvänä, mitä enemmän kotimaisuudesta puhutaan ja kotimaiset tuotteet saavat huomiota osakseen. Samalla kuluttajien tietoisuus kotimaisuudesta ja alkuperän selvittämisestä kasvaa.
– Pidän lemmikkiruokabisnestä kehittyvänä alana edelleen. Lemmikkien määrä on kasvanut, on tullut uusia kotimaisia toimijoita, myös koronaepidemialla on oma vaikutuksensa.
Isona tekijänä Räsänen pitää sitä, että lemmikkieläinten ruokinta ottaa yhä enemmän mallia ihmisten elintarvikepuolelta. – Alkuperät tulevat entistä tärkeämmiksi lemmikkejäkin ruokittaessa. Halutaan tietää, mitä eläimille syötetään.
Janne Räsänen on huomannut kotimaisuuden nostaneen nopeasti päätään viiden viime vuoden aikana. – Sitä ennen ei moneen vuoteen ollut kotimaista kuivaruokaa lainkaan tarjolla.
Kilpailu alan jättiyrityksiä vastaan on äärimmäisen kovaa. Räsänen kuitenkin uskoo suomalaisten tuotteiden saavan yhä enemmän jalansijaa. Hän arvioi, että kuivaruuan nykyinen noin kymmenen prosentin markkinaosuus voi jopa tuplaantua.
Ala työllistää
Lemmikki on yksi vanhimpia lemmikkiruokien valmistajia Suomessa. Yritys on perustettu 1986. Liikevaihto oli vuonna 2021 kahdeksan miljoonaa euroa. Yritys työllisti yli 30 henkilöä.
Räsänen kertoo, ettei yritys kilpaile hinnalla vaan laadulla. Lemmikin kuivaruoka perustuu yli 80 prosentin lihapitoisuuteen. Lihan Lemmikki hankkii suurilta lihataloilta. Honkajoki oy:lta tulee raaka-ainemassassa tarvittava lihaluujauho.
Nappulat valmistetaan miedolla lämpökuivauksella yleisen ekstruusiomenetelmän sijaan. – Teemme tuoreesta lihasta massan ja kuivaamme sen miedossa lämmössä ja puristamme nappulaksi.
Uusi kuivaruoka lähtee myös vientiin. Lemmikki on ollut vuodesta 2014 osa maailmanlaajuista Voff-konsernia ja yrityksen liikevaihdosta 15 prosenttia tulee viennistä.
Liedosta ruokaa sopimusasiakkaille
Syksyllä myös Musti Group liittyi kotimaisten kuivaruokien valmistajien joukkoon. Muona tehdään Varsinais-Suomessa Liedossa, Premium Pet Foodin lemmikkiruokatehtaassa. Musti on yrityksen pääasiakas ja osaomistaja.
Premium Pet Food on perustettu 2013. Raakaruoan valmistaminen aloitettiin Paimiossa. Toimitusjohtajana on Mikko Isomäki.
Uudet tuotantotilat tulivat ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten, kun yritykset päättivät lähteä mukaan nappulamarkkinoille. Kuivaruuan ja raakaruoan osuus tuotannossa jakautuu aika tasan.
Kaikkia tuotteita tehdään sekä koirille että kissoille. Liikevaihto oli vuonna 2021 noin 4,3 miljoonaa euroa. Käynnissä olevan tilikauden liikevaihto tulee yrityksen mukaan olemaan kymmenen miljoonaa euroa.
Tehdasinvestointia perustellaan Suomen markkinatilanteella. Kotimaisuus oli ollut jo pitkän aikaa hyvässä nosteessa, mutta kuivaruuan valmistus oli aivan aluillaan. – Selvästi on näkynyt, miten elintarvikepuolelta tuttu suuntaus siirtyy myös lemmikkien ruokintaan, Isomäki kertoo.
Yrityksellä ei ole omaa merkkiä, vaan toiminta perustuu sopimustuotantoon. – Teemme koirien kuivaruokaa alle viidelle kotimaiselle asiakkaalle. Vientiin menee tuotannosta noin 40 prosenttia, toimitusjohtaja esittelee.
Musti ja Mirrissä kuivaruokaa myydään Smaak-nimellä. Tehtaan asiakkaisiin kuuluu myös Dagsmark.
Suomessa avoimuus toista kuin ulkomailla
Tehdasinvestointi Lietoon maksoi noin kahdeksan miljoonaa euroa. Saman katon alla valmistetaan pakasteruuat, herkut ja kuivaruuat. Nappulan valmistuksen kapasiteetti on noin 15 miljoonaa kiloa vuodessa.
Tehtaan laitteistotoimittajana oli JPT-Industria Ilmajoelta. Yrityksellä on paljon kokemusta laitteistojen valmistuksesta vastaavillekin laitoksille.
– Kävimme ulkomailla katsomassa muutamia lemmikkiruokatehtaita, mutta yleensähän tehtaille ei pääse. Eikä lemmikkiruokien valmistuksista kerrota lainkaan niin paljoa ja avoimesti kuin meillä Suomessa, Mikko Isomäki mainitsee.
Hän lisää, että avoimuus myös lisääntyy koko ajan, kun tietoa ja osaamista alkaa olla enenevästi. – Useita vuosia kuivamuona on ollut kokonaan tuonnin varassa ja tuntuu, että kuluttajilla on sellainen käsitys, että tämä on jotain salatiedettä. Nyt päästään avaamaan prosesseja, mikä on hyvä asia.
Periaatteena on käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. – Raaka-aineista lohi ja lampaanlihajauho tulevat Norjasta, Isomäki kertoo.
Hän uskoo hiilijalanjäljen merkityksen kasvavan ja toivoo, että jonain päivänä myös lemmikkiruokapakkauksiin pitää merkitä tiedot alkuperämaista. Nykyisin merkintä on vapaaehtoista.
Ruokaviraston Sani Sampolahdelle toivomus on tuttu useasta yhteydestä. Hän ei voi kuitenkaan kuin todeta, ettei asia ole suomalaisten päätettävissä. – Pakkausmerkintöjen sisältöä koskevat vaatimukset tulevat sellaisenaan EU-lainsäädännöstä, ylitarkastaja huomauttaa.
Liikevaihtoon iso kasvu
Dagsmarkin toimitusjohtaja Laura Strömberg on tyytyväinen yrityksen kasvuun Loimaalla. Liikevaihto oli 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2020, mutta viime vuonna jo 7,5 miljoonaa. Työtekijöitä on 15–20 ja lisäksi käytetään keikkatyöntekijöitä.
Kasvuun vaikuttavat 2021 aloitettu kissojen märkäruuan tuotanto, koirien kuivaruuan myynnin lisääntyminen sekä puruluiden menekki. Märkäruokien valmistusta varten yritys sai viime vuonna tukea Euroopan maaseuturahastosta. Annospusseja koirille aletaan valmistaa tänä vuonna.
– Kysynnässä näkyy selvästi lemmikkien määrän kasvu ja se, että omistajat arvostavat kotimaisuutta yhä enemmän myös lemmikkien ruokinnassa, Strömberg sanoo.
Koirien kuivaruuat valmistetaan nappulaksi edelleen Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan tehtaalla Raisiossa ja Premium Pet Foodin tehtaalla Liedossa ja pakataan Dagsmarkin tehtaalla Loimaalla. Tuotteista Lappi on suosituin.
Ruokien koostumuksen Strömberg kertoo olevan samantapainen kuin ulkomaisilla toimijoilla. Hän kuitenkin huomauttaa, että ulkomaisista tuotteista ei useinkaan voi tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin, koska tietoja ei kerrota pakkauksissa.
Karkkilaan uudet tilat
Sertin koiranruoka tuli markkinoille 2020. Raakanappulat valmistaa yrityksen reseptillä ja raaka-ainemassasta Raisioaqua, sama tehdas, jota Dagsmarkin käyttää. SertiLife-nimellä myytävä kuivamuona viimeistellään ja pakataan Karkkilassa.
Yrityksen perustajat Mika Brofeldt ja Mikko Koivu työskentelevät Karkkilassa Biofarmilla, jonka yhteyteen valmistuvat kevääksi Sertin uudet tilat.
Keväällä on tarkoitus tuoda markkinoille uusia koiranruokatuotteita. Yritys on myös aloittamassa private label -valmistusta. Private label tarkoittaa tuotteita, joita myydään valmistajan merkin sijaan kaupan omalla nimikkeellä.
Yrityksen liikevaihto ei ole kasvanut niin nopeasti kuin yritys arvioi toiminnan alussa. Liikevaihto oli viime vuonna 0,2 miljoonaa euroa.
– Kilpailu on kovaa ja toimijoita on tullut lisää. Toisaalta meillä on vakaa tilanne, yritystoimintaan ei ole juurikaan tarvittu ulkopuolista rahoitusta ja investoinnit ovat olleet maltillisia, sanoo toimitusjohtaja Mika Brofeldt.
Myös Rovio investoi lisää
Rovio Pet Foodsin tehdas rakennettiin Loimaalle vuonna 2019 ja tuotanto saatiin alkuun syksyllä 2020. Tehtaan kapasiteetti on noin 15 miljoonaa kiloa vuodessa.
Maatalousyrittäjä Tero Rovion perustaman yrityksen liikevaihto oli vuonna 2021 vajaat puoli miljoonaa euroa ja yritys työllisti kymmenen henkilöä. Myös Rovio sai 2021 tukea maaseuturahastosta laiteinvestointeihin.
Yritys valmistaa Werraton-nimellä kuivaruokaa koirille ja kissoille ja yhtä herkkutuotetta koirille. Raaka-aineista tärkein on tuore kananmuna. Yritys pyrkii tekemään yhteistyötä muiden kotimaisten lemmikkiruokavalmistajien kanssa.
Vafon tehdas aikataulussa
Uusin kuivaruokatehdas on rakenteilla Nokialle. Tshekkiläisen Vafon tehdashanke Nokialla etenee aikataulussaan. Loppuvuodesta tehtiin pohjatöitä ja tehtaan pitäisi valmistua syksyksi.
Vafo Group osti tamperelaisen Prima Pet Premiumin vuonna 2020. Tämä maahantuontia ja tukkutoimintaa harjoittava yritys on tullut tutuksi muun muassa Hau-Hau Champion-kuivamuonan myyjänä.
Prima Pet Premiumin ja Vafo Finlandian toimitusjohtaja Timo Pärssinen kertoo, että varsinainen tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2023. Nykyisin yritys valmistuttaa kuivaruuat Vafon Tshekissä sijaitsevassa tehtaassa.
– Nokialle nousevan tehtaan kapasiteetti on yli 20 miljoonaa kiloa. Aloitamme koiranruualla, mutta valmiudet ovat myös kissanruokia varten, Pärssinen sanoo.
Alun perin tehdas piti rakentaa Ikaalisiin, mutta sittemmin Vafo on vuokrannut tontin Nokian kaupungilta.
Pärssinen uskoo, että Suomen markkinoille sopii edelleen lisää kotimaisen kuivaruuankin valmistajia. – Varsinaisia koiraruokatehtaita ei ole kuin pari. Lisäksi useimmat toimijat ovat varsin pieniä.
Nappulayrittäjät kehuvat Honkajoen rehujauhoja
Suomalaiset toimijat korostavat kaikki pyrkimystä käyttää mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita. Esimerkiksi Dagsmarkin ruokiin kalajauho tulee Kemiön Kasnäsistä. Kananliha, kalkkuna ja nauta ovat peräisin Naapurin maalaiskanalta Liedosta sekä HK:lta. – Broilerinlihajauho valmistetaan Honkajoella kotimaisen lihateollisuuden sivuvirroista, Laura Strömberg kertoo.
Hän korostaa muiden koiranruuan valmistajien tavoin Honkajoki oy:n merkitystä raaka-aineen toimittajana. Honkajoki on Suomen johtava ja maailmanlaajuisestikin arvostettu yritys, jonka omistavat puoliksi suuret lihatalot Atria ja HKScan.
Suomessa syntyy lihankulutuksen sivutuotteena vuosittain valtavat tonnimäärät eläinperäistä, ihmisravinnoksi kelpaamatonta ainesta. Valtaosa tästä aineksesta kuljetetaan Honkajoki-konsernin linjastoille, ja niistä jalostetaan raaka-aineita muun muassa energia-, kosmetiikka-, lannoite- ja rehuteollisuuden sekä turkis- ja lemmikkieläinruokateollisuuden käyttöön.
Yritys ottaa myös vastaan maatiloilla kuolleet tuotantoeläimet ja hävittää ne.
– Honkajoki on ainoa, joka voi tuottaa puhdasta, laadukasta lemmikkiruokien antibioottivapaata broilerinlihajauhoa Suomessa. Ellei Honkajokea olisi, tämä raaka-aine pitäisi tuoda ulkomailta, mikä tietenkin hankaloittaisi kotimaista valmistusta, jossa broileri on keskeisessä roolissa, Dagsmarkin Laura Strömberg jatkaa.
Sertin Mika Brofeldt on samoilla linjoilla ja korostaa Honkajoen raaka-aineen antavan kotimaisille valmistajille tärkeän edun ulkomaisiin toimijoihin verrattuna.
– Vaikka kotimaisuus on hyvässä kasvussa, niin tuontimäärät ovat edelleen suuria. Pienillä toimijoilla ei ole lainkaan samanlaisia markkinointimahdollisuuksia kuin suurilla merkeillä. Näin ei myöskään ole helppo saada kuluttajille tietoa, mitä oma merkki sisältää ja miten ja missä ruoka valmistetaan, Brofeldt huomauttaa.
Broilerissa ei antibiootteja eikä salmonellaa
– On täysi fakta, että Suomessa eläintuotannossa käytetään erittäin vähän antibiootteja ja salmonellan suhteen on nollatoleranssi, muistuttaa Mika Brofeldt. – Tärkeimmässä raaka-aineessa broilerissa voi jopa sanoa, että käytetty liha on antibioottivapaata. Tätä kannattaa myös miettiä, kun tekee valintoja kaupassa, Brofeldt sanoo.
Toisaalta huolta nostattaa tieto Honkajoen hinnankorotuspaineista. Kustannusten kasvaminen vaikuttaa vääjäämättä ruokasäkkien hintoihin.
Emmi Riihikoski Premiun Pet Foodilta korostaa Honkajoelta tulevan tuotteen olevan nimenomaan broileria. – Muissa maissa siipikarjaraaka-aine voi sisältää muitakin lintulajeja kuin broileria, Riihikoski sanoo.
Liedon koko tehdas on rekisteröity 3. luokan sivutuotteita käsitteleväksi lemmikkien ruokaa valmistavaksi laitokseksi. – Kaikki eläinperäiset raaka-aineet, jotka tulevat meidän ovistamme sisään, luokitellaan automaattisesti 3. luokan sivutuotteiksi, vaikka ne olisivat alun perin elintarvikelaatuisia, Riihikoski selittää.
Näistä sivutuotteista Riihikoski huomauttaa, että tuore liha ja kuivattu lihajauho ovat kaksi eri asiaa ja niihin käytetään osittain samoja ja osittain eri ruhonosia.
– Käytettävät ruhonosat riippuvat myös täysin eläinlajista. Tuoreliha, jota käytämme, on kokonaan luutonta, eikä se sisällä esimerkiksi sisäelimiä, päitä tai höyheniä. Ylipäätään höyheniä ei käytetä lainkaan siipikarjajauhossa Suomessa.
– Vaikka kuivamuonaan lisättävä tuore liha pitää luokitella rehuksi, niin se on laadultaan verrattavissa ihmisten ravintoon käytettäviin raaka-aineisiin, mainitsee vielä Mikko Isomäki.
Isomäki arvostaa myös suomalaisen lihan alkuperän jäljitettävyyttä. – Tällainen on Pohjoismaiden ulkopuolella poikkeuksellista. Suomalaisilla lihataloilla jäljitettävyys on huippuluokkaa, joka hyödyttää myös meitä sivutuotteiden jatkojalostajia.
Raaka-aineesta nappuloiksi nopeasti ja automaattisesti
Nappulan valmistus Premium Pet Foodin tehtaalla Liedossa alkaa kohderyhmän ja reseptin suunnittelulla. – Kun lähtökohdat ovat selvät, niin prosessi itsessään on varsin yksinkertaista, kertoo yrityksen tuotekehitys- ja laatupäällikkö Emmi Riihikoski.
Tehtaan kuivamuona koostuu kuivista raaka-aineista, tuoreesta lihasta ja jälkilisätystä rasvasta.
Kuiviin jauhettuihin raaka-aineisiin kuuluvat viljat, peruna ja lihajauhot. Nämä sekoitetaan keskenään ja lisätään muut ainesosat, kuten vitamiinit, kivennäisaineseos ja kuitulisät.
Kuivat raaka-aineet tulevat tehtaalle valmiina jauhoina suursäkeissä. Säkit painavat noin tuhat kiloa.
Valmistusprosessi tehtaalla on täysin automaattinen. Massan kypsentäminen alkaa kuiva-aineseoksen esilämmityksellä. Massaan lisätään sopivaksi lämmitetty tuore luuton liha tai ruodoton kala. Liha jauhetaan tehtaalla.
– Tuoreen lihan käyttö nappulanvalmistuksessa ei ole tavallista. Me tilasimme nimenomaan sellaisen laitteiston, missä tämä onnistuu. Lihapitoisuus vaihtelee 15:sta 80 prosenttiin. Valmistus voidaan toki tehdä eri tavoilla ja lopputulos on suurin piirtein sama, Mikko Isomäki sanoo.
Liha tulee kotimaisilta lihataloilta, kuten Atrialta, HK:lta ja Naapurin Maalaiskanalta.
Ekstruusio yleisin menetelmä
Nappulan valmistuksessa käytetään laitteistoa, jossa massa kulkee syöttöyksiköstä kuumennettavaan kammioon ja edelleen leikkurin avulla tapahtuvaan muotoiluun. Prosessin aikana tuote kypsyy paineen ja lämmön vaikutuksesta ja puristuu suulakkeesta ulos nappuloina. Menetelmästä käytetään ekstruusio-nimeä.
– Tässä vaiheessa nappulat sisältävät vielä kosteutta ja valmistuksessa tarvittua vettä, joten nappulat pitää kuivata homehtumisen estämiseksi, Emmi Riihikoski selittää.
Kuivattu nappula rasvataan. Rasva voitaisiin lisätä jo aiemmin, mutta tällöin ekstruusio ei toimi. – Lisäksi rasva pysyy paremman laatuisena, kun sitä ei lisätä etukäteen, Riihikoski kertoo.
Ekstruusio ja jälkirasvaus on yleinen valmistustapa lemmikkiruokatehtailla. Kun nappulaan on saatu haluttu rasvapitoisuus, tuote jäähdytetään ilmavirralla huoneenlämpöiseksi. Lopuksi nappulat pakataan. – Osan tuotteista pakkaamme tehtaalla, osan pakkaavat asiakkaat itse.
Hävikki jää pieneksi
Valmistus on alusta loppuun automaattista. Jatkuvatoimisella linjalla hitain vaihe on kuivaus, joka kestää reilun puoli tuntia. Yhteensä prosessiin kuluu noin tunti.
Tuotannossa on pari kolmekymmentä reseptiä. Tavoitteena on valmistaa päivittäin yhtä laatua.
– Tietenkin yritämme ajaa mahdollisimman pitkiä sarjoja, mutta toki vaihtelua on, koska valmistuksessa oleva tuotevalikoima on varsin suuri, pari-kolmekymmentä, Mikko Isomäki sanoo.
Hävikkiä valmistuksessa syntyy vain vähän ja sekin menee käytännössä hyödyksi biokaasutuotantoon.
– Ehkä ajon alussa voi tulla 50 kiloa hävikkiä, jonka jälkeen voi ajaa priimaa tavaraa satatuhatta kiloa, Isomäki kuvailee.
