Pelastuskoirista pulaa

Pelastuskoiratoiminnan tavoitteena on kouluttaa koiria viranomaisten käyttöön hälytyksille. Varsinaisten harjoitusten lisäksi tarvitaan tutustumista erilaisiin ympäristöihin, jotta koira oppii liikkumaan niissä ja suhtautumaan avoimesti erilaisiin ihmisiin ja paikkoihin. (Kuva: Aino Pikkusaari)
Suomessa on vain parikymmentä rauniokoiraa, niitä tarvitaan ehdottomasti lisää. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ollaan Suomessakin herätty varautumaan vakaviin kriisitilanteisiin. Pelastuskoirien kouluttaminen ylläpitää Suomen varautumista hätätilanteisiin ja tavoitteena onkin nyt lisätä koirien määrää.
Sosiaali- ja terveysministeriö on pienentänyt pelastuskoirakoulutukselle annettua avustusta. Sopivista harjoituspaikoistakin on pulaa, sillä etsintää voidaan harjoitella vain alueen omistajan luvalla. Suomessa on 170 hälytystehtäviin koulutettua koiraa. Koulutus tapahtuu vapaaehtoisvoimin, kestää yleensä 3–4 vuotta ja vaatii aktiivista toimintaa ympäri vuoden. Etsintätehtävissä on koiran ja ohjaajan lisäksi apuohjaaja. Viranomaisten antamissa hälytystehtävissä toimiminen edellyttää viranomaistarkistuksen suorittamista.
Ukrainassa on huomattu, kuinka suuri apu olisi koulutetuista rauniokoirista. – Rauniokoira pystyy toimimaan raskaissa oloissa vain 15–20 minuuttia kerrallaan ennen kuin täytyy pitää taukoa. Etsintä on koiran nenälle vaativa tehtävä. Maastoetsinnässä koira pystyy työskentelemään kolmekin tuntia, valottaa Pelastuskoiraliiton toiminnanjohtaja Mika Soininen Ylen uutisessa.
Hän kertoo, että rauniokoirien määrän lisäämistä valmistellaan paraikaa sisäministeriön ja pelastustoimen piirissä. – Rauniokoirien tulisi olla kiinteämpi osa pelastuslaitosten toimintaa, koska se motivoisi vapaaehtoisia rauniokoirien kouluttamiseen, Soininen lisää.
Samassa Ylen uutisessa Suomen Palveluskoiraliiton pelastuskoiratoiminnan suunnittelija Kirsi Liikanen arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut pelastuskoirien kouluttamistarpeen näkyväksi. – Motivaatio koirien kouluttamiseen on ollut suuri, nyt todellinen uhkakuva on entisestään terävöittänyt harjoittelua.
Suomen Pelastuskoiraliiton jäsenillä on tällä hetkellä 110 hälytystehtäviin koulutettua koiraa ja Suomen Palveluskoiraliiton jäsenillä 60 koiraa. Koirista parikymmentä on rauniokoiria, jotka etsivät ihmisiä esimerkiksi sortuneiden rakennusten alta. Yhdistysten yhteinen tavoite on lisätä pelastuskoirien määrää.
Yksi koira pystyy toimimaan pelastuskoirana 5–6 vuotta eli uusia koiria joudutaan kouluttamaan koko ajan eläköityvien tilalle. Koiran kouluttamiseen ihmisiä motivoi tosielämän tarve koulutetuille koirille, koiran kanssa yhdessä tekeminen sekä luonnossa liikkuminen.
Kadonneiden etsinnät ovat lisänneet kiinnostusta vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla Vapepalla on ollut parin viime vuoden aikana ennätyksellisen paljon maastoetsintöjä. Todellisessa etsintätilanteessa pelastuskoira on korvaamaton apu. Parhaimmillaan koira kykenee seuraamaan jopa vuorokauden vanhoja jälkiä, mikä voi nopeuttaa etsintöjä merkittävästi.
Viime vuonna Suomen Pelastuskoiraliitolla oli etsintään johtaneita hälytyksiä 242. Suomen Palveluskoiraliitto raportoi 121 hälytystehtävää. Etsintätehtävissä löytyneiden ihmisten määrää ei tilastoida.
Lähde: yle.fi