Lukukoirilla ja ohjaajilla on laatuluokitus
Valkoinenpaimenkoira Olga on isoine korvineen oivallinen kuuntelija. (Kuva: Taina Nygård)
Julkaistu Koiramme-lehdessä tammikuussa 2017:
Lukukoiria on Suomessa käytetty kirjastoissa jo useiden vuosien ajan. Marraskuussa pidettiin Mikkelissä lukukoiraseminaari, jossa julkaistiin Kennelliiton ja Mikkelin kaupunginkirjaston yhdessä laatima laatusuositus yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle.
Lukukoiralla tarkoitetaan koiraa, joka kuuntelee kun lukemaan opetteleva lapsi lukee sille ääneen esimerkiksi kirjaa. Koira kuuntelee mutta ei huomauta virheistä eikä kommentoi; se on läsnä ja hyväksyy kaiken kuulemansa antaen huomion lukijalle. Toiminnan on todettu kannustavan lasta lukemaan, sillä koiran läsnäolo rauhoittaa. Lapset rentoutuvat ja keskittyvät lukemisen opetteluun.
Mikkelissä lukukoiratoiminta aloitettiin keväällä 2013. Jo ensimmäisenä vuonna toimintaan osallistui yhteensä 475 lasta ja aikuista, koiravierailuja Kalevankankaan kirjastossa tehtiin 39 kertaa. Nykyään aktiivisia mikkeliläisiä lukukoiria on viisi, joista yksi on valkoinenpaimenkoira Olga. Viisivuotiaan Olgan emäntä Veera Lappi kertoo, että he ovat suorittaneet myös Kennelliiton Kaverikoiratestin ja ohjelmassa kaksikolla on myös pelastuskoirakoulutus. – Teen vuorotyötä, joten minulle ovat sopineet myös aamu- ja iltapäivisin tapahtuvat lukukoirakeikat. Meillä on Olgan kanssa ollut vakiovuoro Kalevankankaalla joka toinen viikko.
– Tykkään tehdä vapaaehtoistyötä. Lukukoiratoiminta on erityisen palkitsevaa, sillä siinä huomaa lapsen lukutaidon kehittyvän joskus aivan harppauksin yhdellä istumalla. Aluksi lapsi lukee varovasti, sitten pikkuhiljaa varmuus kasvaa. Olga pitää lapsista ja sillä on eläväiset suuret korvat, jotka varmaan koetaan myös palkitsevana. Olemme saaneet lukijoiksi lapsia samalta luokalta, joten ajan mittaan olemme tutustuneet heihin. Eritoten pitkäkestoisessa toiminnassa huomaa lasten lukutaidon kehittymisen.
– Jos joku kirja jää jännään kohtaan, saattaa seuraava lapsi jatkaa siitä mihin edellinen jäi, näin minäkin saan kuulla tarinan loppuun. Ääneen lukua kuunnellessa voi itsekin oppia. Olga oli vielä junnuikäinen, kun aloitimme. Tuolloin sille luki usein eräs poika, joka valitsi aina tietosanakirjan. Asumme aika lähellä toisiamme ja nykyään tapaamme hänet silloin tällöin ollessamme lenkillä. Hän tulee edelleen juttusille ja kyselee kuulumisia tahtoen tietää käymmekö edelleen kirjastolla. Se on tosi mukavaa, Veera Lappi iloitsee.
Tavoitteena yhteiset toimintamallit
Lukukoiratoiminta on osa eläinavusteista toimintaa, joka useimmiten pohjautuu vapaaehtoisuuteen eikä sen ole pakko olla säännöllistä. Toiminta on levinnyt tänne Yhdysvalloista kymmenisen vuotta sitten. Koiranohjaajan ei tarvitse olla pätevöitynyt millekään määrätylle alalle.
Toista on eläinavusteinen terapia, jossa eläin on osa tavoitteellista, ammatillista hoito- tai kuntoutusprosessia. Sellaista on esimerkiksi ratsastusterapia, jossa ohjaaja on pätevöitynyt eläinavusteisen toiminnan ohjaamiseen ja on usein kasvatus-, hoito- tai sosiaalialan ammattilainen. Eläinavusteista toimintaa ei pidä siis sekoittaa eläinavusteiseen terapiaan, mutta toiminnassakin on tietysti tärkeää ohjaajan perehdyttäminen sekä eläimen soveltuvuus tehtäväänsä.
Lukukoiratoiminnan suosio on viime vuosien aikana kasvanut, mutta sillä ei ole ollut virallisia ohjeita. Mikkelin kaupunginkirjasto käynnisti vuonna 2015 hankkeen nimeltä Kansalliset suositukset lukukoiratoimintaan kirjastoissa, hanketta rahoitti Itä-Suomen aluehallintovirasto. Suosituksilla pyritään helpottamaan lukukoiratoiminnan aloittamista sekä selkiyttämään ja yhtenäistämään toimintaa. Hankkeessa valmisteltiin laatusuositus lukukoiratoiminnalle, joka myös auttaa toiminnan aloittamisessa niissä kirjastoissa, joissa toimintaa ei vielä ole.
Suositus on toteutettu yhteistyössä Suomen Kennelliiton kanssa, jonka oma lukukoiratoimintaan liittyvä hanke alkoi samanaikaisesti Mikkelin kaupunginkirjaston hankkeen kanssa. Kennelliiton lukukoiratoiminta on tarkoitus eriyttää jatkossa kaverikoiratoiminnasta. Tämä helpottaa ja selkiyttää myös kirjastojen ja koirakoiden välistä yhteistyötä. Kennelliitto varmistaa sekä koiran ohjaajan että koiran sopivuuden lukukoiratoimintaan ja kirjastot puolestaan organisoivat tiloissaan tapahtuvaa lukukoiratoimintaa, tiedottavat siitä ja luovat turvallisen ympäristön toiminnalle.
Allergisetkin otettu huomioon
Koira ei arvostele tai huomauttele virheistä, lukijan hitaudesta tai epäröinnistä. Koiran läsnäolo voi rentouttaa lasta ja lievittää stressiä. Koirapelkokin voi helpottua turvallisessa ympäristössä, kun läsnä on lempeä koira ja tuttu ihminen.
Tutkimuksissa on todettu, että koiran lyhytaikainen oleskelu kirjastossa ei merkittävästi nosta eläinpölyn määrää, jota on muutenkin aina yleisissä tiloissa. Avoimessa tilassa eläinpölyn määrä ei merkittävästi lisäänny, jos koira on paikan päällä vain rajoitetun ajan. Edes allergiat eivät siis ole este koirien oleskelulle kirjastoissa.
Lukukoiratoiminnalle on hyvät edellytykset, toki jokainen kirjasto tekee itsenäisesti päätöksen toiminnan aloittamisesta. Lukukoiratoiminta on osa lukemisen edistämistä ja lukutaidon tukemista, joten se on luonteva osa myös kirjastojen toimintaa. Laatusuosituksella pyritään siihen, että toimintaan tulisi selkeyttä sekä yhteiset periaatteet, jolloin niin lukijoiden, koirakoiden kuin kirjastojen henkilökunnan on helppo sitoutua yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Jos lukukerroista sovitaan opettajan välityksellä, on muistettava pyytää lukijan huoltajalta lupa.
Laatusuositus lähtee siitä, että kirjastoissa käytetään Kennelliiton hyväksymää lukukoiraa. Tämä toimintamalli helpottaa kirjastojen vastuuta esimerkiksi vakuutusten ja koirakoiden testaamisen osalta.
Lukukoirakoulutukset alkavat tänä vuonna
Tällä hetkellä lukukoirien koulutus on melko kirjavaa. Jatkossa lukukoirat arvioidaan Kennelliiton lukukoirakursseilla, joita järjestetään tänä vuonna ainakin viisi.
Kennelliitto vastaa koirien arvioinnista ja ohjaajien kouluttamisesta. Kennelliiton rooli on kehittää ja ylläpitää lukukoiratoimintaa yhteistyötahojen kanssa. Ensimmäiset lukukoirakoulutukset järjestetään tämän vuoden aikana eri puolilla Suomea. Kaikille toimintaan mukaan tuleville järjestetään sama perustason koulutus. Kouluttajina toimivat esimerkiksi kennelpiirien kaverikoiravastaavat.
Kennelliiton kaverikoiralle ja koiralle, joka on jo tehnyt lukukoiratoimintaa vähintään kuusi kertaa viimeisen vuoden aikana, ei tarvitse tehdä soveltuvuuden arviointia. Siinä tapauksessa riittää, että kaverikoiraohjaaja suorittaa lukukoirakurssin teoriaosuuden.
Jokaisesta koirasta on täytettävä esitietolomake. Lukukoirakurssilla ja soveltuvuuden arviointitilaisuudessa käydään läpi erilaisia kuviteltuja kohtaamistilanteita asiakkaiden kanssa jotta nähdään, sopiiko koira mukaan toimintaan. Tilaisuudessa arvioidaan muun muassa koirakon yleisvaikutelmaa, koiran liikkumista erilaisilla alustoilla, sen reagointia vieraisiin ihmisiin ja käsittelyyn, henkilöryhmässä toimimista ja koiran reagoimista häiriöön.
Kennelliiton lukukoiraohjaajan tulee olla täysi-ikäinen ja liiton jäsen. Ohjaajan tulee ymmärtää toiminnan vaatimukset ja vapaaehtoistoiminnan henki sekä sitoutua sovittuihin toimintatapoihin.
Olisiko koirastani lukukoiraksi?
Lukukoiran tulee olla yli kaksivuotias, perusterve, ihmisystävällinen koira, joka on luonteeltaan sopiva lukukoiratoimintaan. Yli kaksivuotias tarkoittaa aikuista koiraa. Eri koirarodut kehittyvät eri tahtiin, mutta noin parivuotias koira on yleensä aikuinen ainakin fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Joillain roduilla psyykkinen kehitys jatkuu vielä yli kolmevuotiaaksikin, paras asiantuntija on yleensä koiranohjaaja itse.
Koiran tulee olla tunnistusmerkitty ja joko Kennelliiton koirarekisterissä tai FIX-rekisterissä. Mukaan tulevalta koiralta edellytetään kykyä rentoutua toisten koirien ja vieraiden ihmisten seurassa sekä sillä tulee olla hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa.
Mikkelin kaupunginkirjaston lukukoiraillassa tavatut kolme koiraa olivat juuri tällaisia. Labradorinnoutaja Peppi, valkoinenpaimenkoira Olga ja sileäkarvainennoutaja Carlo astelivat kukin vuorollaan huoneeseen hössöttämättä. Niiden ohjaajat antoivat pienin merkein niille tiedoksi, että nyt ei tultu tapaamaan koirakavereita, vaan nyt ollaan töissä.
– Emme tarkoituksella toivo koirien pahemmin tervehtivän sen enempää toisiaan kuin aluksi paikalla olevia ihmisiäkään, sillä niiden tulee rauhoittua tulevaa tehtävää varten, kertoi Kalevankankaan kirjastonhoitaja Virve Soila. Saman tien hän kiirehti noutamaan laseja ja vesikannun, kannusta saisi ammentaa vettä tarvittaessa myös koirille.
Lukukoiraksi ei sovi koira, jonka taustoja ei tunneta. Rodulla tai roduttomuudella ei ole merkitystä, mutta koiranohjaajan tulee tuntea koiransa historia. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kodinvaihtajia tai ulkomailta pelastusjärjestöjen kautta maahan tuotuja koiria ei voida ottaa toimintaan mukaan. Tässä ajatellaan koiran parasta, lukukoiratoiminta voi olla koiralle stressaavaa. Joillain voi olla traumaattisia kokemuksia, joista ne ovat hyvässä hoidossa uudessa kodissaan jo päässeet yli. Sellaisia koiria ei ole syytä altistaa stressille tai mahdollisille yllättäville tilanteille.
Lukukoiralla ei tietenkään saa olla sellaista sairautta tai vikaa, jossa se saa kohtauksia tai joka saattaa aiheuttaa sille jatkuvaa tai yhtäkkistä kipua. Kipu voi omistajankin yllätykseksi vaikuttaa koiran käyttäytymiseen epätoivotulla tavalla.
Koiran oma ohjaaja aina mukana
Koira, joka ei halua oma-aloitteisesti olla tekemisissä lukijoiden kanssa, ei ole toimintaan sopiva. Koirakin voi joskus kohdata ihmisen, jota se ei jostain syystä halua lähestyä. Ohjaajan on hyväksyttävä se ja kunnioitettava koiran valintaa. Jos tällaisia tilanteita tulee usein, voidaan päätellä että koiralta on vaadittu liikaa eikä se kestä toiminnan vaativia tehtäviä.
Jokaisella lukukoirakäynnillä tulee koiralla olla mukana oma tuttu ja turvallinen ohjaaja. Koiraa ei pakoteta tai käsketä ottamaan kontaktia asiakkaisiin. Koiran tulee voida luottaa siihen, että sille ei tapahdu pahoja asioita. Koiran ja ohjaajan hyvä suhde saa aikaan sen, että koira kestää paljon – jopa erikoistilanteita. Hyvä ohjaaja osaa ennakoida ja lukea koiraansa.
Lukukoiran tulee olla siisti ja puhdas; turkki harjattu ja kynnet leikattu. Juoksuaikana narttua ei voi käyttää lukukoirana. Koiranohjaajan tulee tietysti puhdistaa koirastaan mahdolliset kurat ja kuolat.
Vartin rupeama
Lukukoirien tavallisin pesti kestää tunnin, joskus kaksi, mutta silloin on välissä tauko. Yksi lukukerta kestää noin 15 minuuttia, jonka jälkeen koira ja ohjaaja voivat vähän oikoa jäseniään.
Mikkelissä toimintaa on ollut ainakin kerran viikossa, koirakoiden aikatauluista riippuen. – Kalevankankaalla olemme toimineet kouluaikaan eli arkisin aamu- tai iltapäivisin. Tarkoitus olisi saada tänne keskustan kaupunginkirjastoon vakioaika iltaan, ilta-aikaan olisi helpompi saada koirakoita, Virve Soila visioi.
Lukeminen tapahtuu rauhallisessa ja turvallisessa tilassa; läsnä ovat vain lukija, lukukoira ja koiranohjaaja. Ohjaaja ei puutu lukemiseen millään tavalla, hän on mukana vain varmuuden vuoksi. Koiralla on tavallinen kaulapanta, tarvittaessa se on hihnassa ja sillä voi olla oma makuualusta mukana.
Kirjaston henkilökunnan vastuulle jää perehdyttää koiran ohjaaja kirjaston työyhteisön toimintatapoihin, tiloihin sekä aineistoon. Tähän vaikuttavat tietysti koirakon tausta, onko ohjaaja esimerkiksi itse kirjaston henkilökuntaa.
Mitä luetaan?
Tuija Toivakainen ja hänen sileäkarvainen noutajansa Carlo ovat jo konkareita lukukoiratoiminnassa. Carlo on rotunsa edustajaksi harvinaisen rauhallinen yksilö, saavuttuaan paikalle se asettautuu tyytyväisenä lattialle makaamaan, tarkkaillen silti ympäristöään.
– Eskari-ikäiset lapset saattavat joskus näyttää kirjasta koiralle kuvia ja selittää niitä, jos eivät vielä osaa lukea. Pyrimme siihen, että lähellä on hyllyssä helppolukuisia kirjoja. Toisinaan Carlon on annettu itse valita haluamansa kirja hyllystä. Olemme olleet mukana aina silloin kun minulle on suinkin töiden puolesta sopinut, toteaa Tuija Toivakainen.
– Kiinnostuin lukukoirailusta heti kun kuulin siitä. Olen koulutukseltani äidinkielen opettaja, vaikka en sitä työtä ole enää vuosiin tehnytkään. Mutta aihe liippaa läheltä, sillä tein opinnäytetyöni lukemisesta. Kun huomasin, että Carlo pystyy rauhoittumaan ja on silti osallistuvainen, ajattelin että tämä on meidän juttumme. On aivan ihana tunne, kun huomaa että lapsi hoksaa ja oppii. Melkein joka kerta, jopa jo ensimmäisellä lukukerralla huomaan lapsen lukemisen kehittyvän. Lisäksi Carlo jotenkin tajuaa asian, kun tenavan lukeminen alkaa sujua, saattaa koira ottaa askeleen lähemmäksi ikään kuin kannustaen pientä lukijaa, Toivakainen ihmettelee.
Huoneeseen saapuu tyttö, joka lukee Peppi-labradorille tarinan sirkuselefantista. Lukuhetken jälkeen kolme koiranohjaajaa ja kirjastonhoitaja juttelevat toiminnan kehittämisestä. – Lukukoirahylly sopivan helppolukuisille kirjoille pitäisi olla lähellä. Ehkä mukana voisi olla myös joku runokirja, jos vaikka lukijalla on kiire eikä hän ehdi paneutua pidempään tarinaan, ehdottaa joku.
Kirjastoissa on tietysti aina hyvää lukemista käden ulottuvilla. Mutta lukemaan opettelevat lapset – tai myös suomen kieltä opettelevat maahanmuuttajat – kaipaavat helppolukuisia, ohuehkoja kirjoja. Lukukoiratoimintaa varten voisi tällaiselle aineistolle varata oman hyllytilan, tai laatia edes listoja joista valita sopivia teoksia.
Lapsia kannustaa lukukoirapassi tai -diplomi, joka onkin käytössä monissa kirjastoissa. Passissa on tilaa vaikkapa tarralle tai leimalle, jonka saa jokaisesta lukukerrasta. Mikkelin lukupassissa on tilaa myös suosikkilukukoiran piirroskuvalle, onpa siellä saanut halutessaan myös yhteiskuvan lukijasta ja lukukoirasta.
Korvausasiat kunnossa
Kennelliiton lukukoirakoilla on toiminnan vastuuvakuutus, jolloin korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutuksenottaja tai vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Lisäksi tapaturmavakuutus korvaa ohjaajalle vierailukohteessa tai sinne matkalla aiheutuneen tapaturman hoitokuluja.
Huomioitava seikka on, että koiraa ei vakuuteta Kennelliitosta. Jos kyseessä on muu kuin Kennelliiton lukukoira, on aina varmistettava, että koiran omistajalla on voimassa oleva laajennetun kotivakuutuksen vastuuosuus tai laajan lemmikkieläinvakuutuksen vastuuvakuutusosa, joka kattaa lukukoiratoiminnan.
– Minusta on hyvä, että Kennelliitto ottaa lukukoiratoiminnan alaisuuteensa. Siten on yhtenäinen linja siinä, millaisia koiria on mukana ja että ohjaajat tietävät vastuunsa ja velvollisuutensa. Ja jos jotain sattuisi, on vakuutus tietysti ehdottoman hyvä juttu, toteaa Veera Lappi.
Samaa mieltä on Tuija Toivakainen: – On vain hyvä asia, että toiminnan laatuun kiinnitetään huomiota, että se on riittävän korkealaatuista. Koirakoiden ammattitaidon vähimmäistaso on syytä varmistaa ja ylläpitää, ehkä jopa kehittää jatkossa.
Kirjastoissa, joissa suunnitellaan lukukoiratoimintaa, on hyvä paneutua asiaan huolella. Etenkin tiedottamiseen tulee panostaa kunnolla ennen toiminnan aloittamista. Ainakin osan henkilökunnasta tulee olla sitoutunut toimintaan, mutta kaikkien henkilökunnan jäsenten tulee olla tietoisia mitä tehdään ja miksi, sekä valmiita vastaamaan mahdollisiin asiakaspalautteisiin. Aina tulee olemaan vastustusta, muun muassa eläinallergioihin vedoten. Lukukoiran läsnäolosta on syytä tiedottaa näkyvästi kirjaston tiloissa jo etukäteen, jotta koiran kohtaaminen ei tule yllätyksenä kirjaston asiakkaille.
Kinaa nimestä
Kennelliitto uudisti oman logonsa ja kaikki tunnuksensa viime vuoden lopussa. Myös lukukoirat saivat oman tunnuksen. Kennelliiton koulutetut lukukoirat tunnistaa keltaisesta huivista, jossa näkyy virallinen lukukoiratunnus. Tämä nimen ja tunnuksen värin valitseminen kirvoitti vanhastaan lukukoiratoiminnassa olleilta vapaaehtoisilta vastustusta.
Kotkalaiset lukukoiraihmiset paheksuivat etenkin keltaista väriä: – Juuri kun olemme opettaneet ihmisille, että koiralla keltainen väri tarkoittaa, että ei pidä koskea. Keltainen nauha koiran hihnassa merkitsee, että koira on koulutuksessa tai se muuten vain ei pidä siitä, että sitä lähestytään. Ja sen värin menivät sitten valitsemaan, purnasivat kotkalaiset.
Myös nimi ”Lukukoira” isolla tai pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna katsotaan joissakin lukukoiratoimintaa harjoittavissa piireissä vanhaksi, vakiintuneeksi termiksi, johon ei Kennelliitolla olisi ollut oikeutta. Kennelliitto anoi nimen rekisteröimistä tavaramerkkinä itselleen Patentti- ja rekisteröintihallitukselta marraskuun lopussa, ensin nimellä Kennelliiton Lukukoira, ja pari viikkoa myöhemmin joulukuussa myös nimellä Lukukoira.
Lukukoirien julkisessa facebook-ryhmässä aiheesta keskusteltiin aluksi joltisenkin vilkkaasti, mutta keskustelu hiipui loppuvuotta kohden. Pääasiassa paheksuttiin sitä, että Kennelliitto omii toiminnan itselleen ja sieppaa vielä nimenkin. Moni lukukoiran ohjaaja on koiransa kanssa mukana myös kaverikoiratoiminnassa, joko Kennelliiton alaisessa tai muussa vapaaehtoisryhmässä. Kennelliiton alainen kaverikoiratoiminta edellyttää, että koiranohjaaja on Kennelliiton jäsen. Sama koskee myös liiton lukukoiratoimintaa. Tätäkään eivät kaikki hyvällä katso.
Puolustaviakin mielipiteitä esitettiin; muun muassa todettiin, että monessa kirjastossa on toiminnan käynnistämisen jarruna ollut nimenomaan vakuutukset ja sopivien koirien testaaminen ja että Kennelliitto on näissä asioissa juuri sopiva taho yhteistyökumppaniksi.
Vakiintuneissa lukukoirapiireissä ei tämä virallistaminen vaikuta välttämättä mitenkään. Jokainen kirjasto saa jatkossakin ihan itse päättää, kuinka he toimivat. Mikäli lukukoiratoiminta sujuu nykyisellään, voi se tietysti jatkua. Mutta jos sille tahdotaan Kennelliiton status, on sekin mahdollista. Kumpikaan ei ole toiselta pois, ja hyvä työ voi jatkua.
Mikkelin kaupunginkirjastossa lukukoirien huoneeseen tupsahtaa vajaa kymmenvuotias poika kirja kädessään. Kun häneltä kysytään, mille näistä kolmesta koirasta tahtoisit lukea, vastaa hän topakasti, että minä voisin lukea niille kaikille yhdessä! Niinpä poika asettautuu tyynylle ja koirat hänen ympärilleen. Peppi, Olga ja Carlo saavat kuunnella tänä iltana ainakin vielä yhden tarinan.
Lähde: http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/hankkeet-ja-raportit
